Kara syyllistyi miehineen kahteen joukkomurhaanVihdissä, jossa punaiset ampuivat 17 valkoisten rintamalle pyrkinyttä suojeluskuntalaista, joukossa Thomén veljekset William, Valter ja Ivar Thomé.[2] Karan lentävä joukko syyllistyi murhiin jo ennen Vihtiä, ensimmäisenä tehtävänään 30. tammikuuta 1918 Suomen VanutehtaallaMäntsälänKaukasissa.[3]. Hänen vaimonsa Elsa Kara ammuttiin Hyvinkäällä Lippaan Santaluiskalla, ja kuolemantuomioon vaikutti se, että hän oli "tunnetun suurrosvon vaimo"[4].
Kara pakoili sodan jälkeen mutta jäi kiinni 11. toukokuuta 1918 ja joutui Kouvolan vankileirille. Pidättäjät eivät kuitenkaan tienneet, kuinka merkittävästä vangista oli kysymys. Vankeja lähdettiin siirtämään junalla Riihimäelle, jossa vartiointi oli järjestetty huonosti, ja Kara pääsi karkaamaan. Hän piileskeli koko kesän ja siirtyi syksyllä Venäjälle. Hän otti osaa Venäjän sisällissotaan ja kaatui lokakuussa 1919 Pietarin lähellä Detskoje Selossa (ent. Tsarskoje Selo, nyk. Puškin) taistelussa valkoisia vastaan, mahdollisesti Nikolai Judenitšin joukkojen väijytyksessä. Suomalainen upseeri on myöhemmin kertonut ampuneensa maassa makaavan Karan. Hyvinkään käräjäoikeus julisti 18. marraskuuta 1935 Karan kuolleeksi.[5]