Ebeneser-säätiön ylläpitämä Lastentarhamuseo on ainoa ammatillinen lastentarhatyön historiaan erikoistunut museo Suomessa[1]. Lastentarhamuseo avattiin Helsingin Sörnäisissä sijaitsevassa Wivi Lönnin suunnittelemassa Ebeneser-talossa vuonna 1998. Vuonna 2009 avattiin täysin uudistettu perusnäyttely ("Kansanlastentarha - Helsinginkatu 3-5"). Näyttely alkaa Ebeneser-talon ensimmäisestä kerroksesta, missä eri vuodenaikojen pihaleikkien lisäksi tutustutaan yleisemmin Sörnäisten alueen historiaan. Näyttely jatkuu talon kolmannessa kerroksessa, missä lastentarhatyön historiaa ja lastentarhojen kulttuuriperintöä lähestytään arkkitehtuurin, leikin, työkasvatuksen, kädentaitojen ja Friedrich Fröbelin pedagogiikan kautta. Näyttely on toiminnallinen ja sen suunnittelussa on huomioitu erityisesti alle kouluikäiset lapset.[2]
Lastentarhamuseo on Museokortti-kohde.[3]
Museopedagogiikka
Päiväkotien lapsiryhmille tarjottavat opastetut kierrokset ovat myös toiminnallisia. Kierroksilla on erilaisia teemoja, joiden mukaan lapset pääsevät tutustumaan entisajan lastentarhan elämään. Opastettuja kierroksia järjestetään sekä yli että alle 3-vuotiaille lapsille. Kierrosten aikana lapset pääsevät myös leikkimään omatoimisesti museon tiloissa.[4]
Lastentarhamuseolla on päiväkodeille suunnattu materiaalipaketti, joka tarjoaa vinkkejä lasten kanssa työskentelyyn ennen ja jälkeen museovierailun. Materiaalipaketin toimintavinkkien yhteydessä mainitaan, mihin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin ja oppimisen alueisiin tehtävän voisi liittää. Viittaukset perustuvat sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018) että Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).[5]
Fröbel-innovaatiot
Jättipalikat ovat taiteilija Alexander Reichsteinin Lastentarhamuseolle suunnittelemia suurikokoisia leikkivälineitä. Ne ovat syntyneet Friedrich Fröbelin leikkilahjojen, Fröbelin palikoiden, inspiroimina. Isoon kuutioon on koottu muotoja kaikista Fröbelin kuudesta leikkilahjasta, mutta palikoiden kokoa on kasvatettu huomattavasti. Jättipalikat ovat niin suuria, tukevia ja kevyitä, että pieni lapsi pystyy rakentamaan niistä vaikkapa talon, jonne hän itse mahtuu sisään. Rakentelu isoilla palikoilla houkuttelee lapsia ja myös aikuisia lasten kanssa yhteiseen tekemiseen. [6]
Sinä ja Fröbel -rakentelulaukku on Alexander Reichsteinin ideoima leikkiä, taidetta ja käsityötä yhdistävä leikkimateriaali. Laukku sisältää puisina palikoina perusmuodot (pallo, kuutio ja lieriö), joihin on upotettu magneetit sekä erilaisia rikkimenneiden lelujen osia, joihin on kiinnitetty magneettiin tarttuvia ruuveja ja muttereita. Näin lelujen osia perusmuotoihin kiinnittämällä voidaan luoda esimerkiksi erilaisia hahmoja. Laukut kannustavat ekologiseen ja projektinomaiseen työskentelyyn.[6]
Päiväkodeille vuokrattava luovaan rakenteluun kannustava kokonaisuus, Fröbel-boxi, sisältää aitoja Fröbelin palikoita, fröbeliläiset Jättipalikat sekä Sinä ja Fröbel -rakentelulaukun. Fröbel-boxi mahdollistaa kokonaisvaltaisen projektityöskentelyn erilaisten materiaalien avulla.[7]
Kokoelmat
Lastentarhamuseolla on valokuva-, arkisto-, kirjasto- ja esinekokoelmat, joiden perusteella voidaan muodostaa kattava kuva suomalaisen varhaiskasvatuksen historiasta. Museon ydinkokoelma muodostuu talossa olleista Ebeneserin lastentarhan (1908–1986) ja Ebeneserin lastentarhaseminaarin (1892–1977) sekä Helsingin lastentarhanopettajaopiston (1977–1993) esineistä. Sen rinnalle on koottu myöhemmin lahjoituksina muualla toimineiden lastentarhojen ja päiväkotien esineistöä sekä yksityislahjoituksia, jotka muodostavat omat kokoelmansa. Kokoelmista löytyy eri aikojen leikkikaluja, työvälineitä, tekstiileitä, huonekaluja, pedagogista materiaalia ja muuta lastentarhojen välineistöä.[8] Lisäksi museo tallentaa tämän päivän varhaiskasvatusta nykydokumentoinnin keinoin[9]. Vuonna 2020 Lastentarhamuseo dokumentoi koronaviruspandemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia päiväkotien arkeen.[10]
Lastentarhamuseossa sijaitsee myös lastentarhatyön ja lastentarhanopettajan koulutuksen historiallinen arkisto. Varhaisin arkistoaineisto on 1880-luvulta, jolloin Hanna Rothman perusti Suomen ensimmäisen kansanlastentarhan, Helsingin Fröbel-laitoksen, Helsinkiin. Arkistoaineisto koostuu pääasiassa Ebeneserin lastentarhan ja lastentarhaseminaarin aineistoista, mutta myös muualta tullutta aineistoa on jonkin verran. Arkistonmuodostuksessa tärkeimmät taitekohdat ovat Ebeneserin lastentarhan siirtyminen kaupungin ylläpitämäksi vuonna 1963 ja lastentarhanopettajakoulutuksen valtiollistaminen 1977. Suurin osa aineistosta sijoittuu ajallisesti ennen näitä taitekohtia. Arkisto on tutkijoille avoin ja sitä voi hyödyntää tutkimuksissa ja opinnäytetöissä.[11]
Museolla on myös yli 6000 valokuvan arkisto. Valokuva-arkisto koostuu mm. Ebeneserin lastentarhaan ja sen toimintaan liittyvistä kuvista, lastentarhatoiminnan keskeisten henkilöiden kuvista, arkkitehtuuriin liittyvistä erilaisista dokumentaarisista kuvista sekä Ebeneser-talon katukuvista. Ebeneseriin liittyvien valokuvien ohella valokuvakokoelmiin kuuluu myös kuva-aineistoja muista lastentarhoista ja päiväkodeista.[12] Osa digitoiduista valokuvista on julkaistu Flickr-palvelussa.[13]
Lähteet
|
|---|
| museo |
|---|
| |
|---|
| |
|---|
| |
|---|
| Helsinginkatu 3–5, 00500 Helsinki, Helsinginkatu 3-5, 00500 Helsinki |
|---|
| |
|---|
|
