Branting syntyi vanhempiensa kolmanneksi lapseksi. Poliisina työskennelleen isän kuoltua äiti elätti perhettä työskentelemällä kaupanpitäjänä. Brantingin molemmat isoveljet kuolivat kouluvuosinaan; kaikki veljekset kärsivät keuhkoihin liittyneistä terveysongelmista. Äiti lähetti Lars Gabrielin Pehr Henrik Lingin vuonna 1813 avaamaan liikuntaopistoon, jossa poika perehtyi miekkailuun, fysioterapiaan, fysiologiaan ja anatomiaan. Näiden lisäksi hän opiskeli kieliä ja musiikkia sekä auditoi anatomian ja fysiologian luentoja Karoliinisessa instituutissa.[1]
Branting seurasi Pehr Henrik Lingiä liikuntaopiston johtajana tämän kuoltua vuonna 1839. Siellä hän työskenteli vuoteen 1862 saakka. Vuodesta 1839 hän oli naimisissa pianisti, akateemikko Emma af Georgiin (1821–1880) kanssa.[1]
Musiikillinen ura
Branting oli jo varhain taitava käyrätorvensoittaja, joka esiintyi solistina julkisissa konserteissa. Liikuntakoulussa opiskellessaan hän jätti soittamisen sivuun, mutta ryhtyi säveltämään lauluja sekä solisteille että kuorolle. Tässä hän sai opetusta Eric Jacob Arrhén von Kapfelmanilta. Laulu "Afskedet" on hyvin todennäköisesti sekä Brantingin säveltämä että sanoittama. Sen lisäksi, että Branting oli Lingin opiskelija, hän myös teki musiikkia tämän sanoihin.[1]
Brantingin muihin lauluihin kuuluu pianosäesteinen "Längtan", jonka sanat koostuvat Johan Ludvig Runebergin runon "Den tvivlande" ensimmäisestä säkeistöstä. Kuoroteosten joukossa on "Folkvisa", joka on neliosainen sävellys sekakuorolle.[1]
