Lampaanlapahihainen puku visiittikorttikuvassa, n. 1895.
Lampaanlapahiha (englanniksi leg-of-mutton sleeve tai gigot sleeve, ranskaksi manche gigot) on hihatyyppi, joka on olkapäästä kyynärpäähän erittäin pullea ja runsas ja kyynärpäästä ranteeseen kapea. Yläosan muoto saadaan aikaan poimuttamalla kangasta ja tukemalla hihaa jäykällä aluskankaalla.[1][2]
Pilakuva ajan hihamuodista vuodelta 1830.Lampaanlapahihan kaava 1940-luvulta.
Lampaanlapahihat yleistyivät naisten vaatteissa 1820-luvun loppupuolella. Niiden suosio oli ylimmillään ja koko suurimmillaan 1830-luvulla. Hihat saattoivat olla jopa niin suuret, että naisen oli ovesta kulkiessaan käännyttävä sivuttain. Hihojen ryhdissä pitämiseen käytettiin valaanluisia tai teräksisiä tukirakenteita tai untuvatäytteisiä tyynyjä.[3][4] 1820- ja 30-lukujen muoti oli romanttista, ja suuret hihat ja runsas helma loivat tavoiteltavaa tiimalasisiluettia. Pukujen pääntie oli tyypillisesti avoin ja v:n muotoinen, ja pulleat hihat alkoivat hieman olkapään alapuolelta.[4][5]
1890-luku
Lampaanlapahihat tulivat uudelleen muotiin 1890-luvulla, jolloin naisten pukeutumiseen omaksuttiin vaikutteita miesten räätälöidyistä puvuista ja paidoista. Hihat alkoivat olalta ja kohosivat ryhdikkäästi ylöspäin. Vyötärö kurottiin edelleen kapeaksi korsetilla, ja hameet olivat pitkiä ja a-linjaisia. Tämä muoti liittyy aikaan, jolloin käsitys naisille sopivista tehtävistä ja harrastuksista laajeni. Naiset saattoivat harrastaa urheilua ja matkustaa, esimerkiksi pelata tennistä ja ajaa polkupyörällä.[6][7]
.jpg)
