Lammio on hahmo Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas, karikatyyrimaisena kuvattu tärkeilevä upseeri. Luutnantti Lammio (myöh. kapteeni ja majuri) on aktiiviupseeri, josta tulee kirjan kuvaaman konekiväärikomppanian päällikkö jatkosodan alussa edeltäjänsä kapteeni Kaarnan kaaduttua komppanian ensimmäisessä taistelussa.

Helsinkiläinen Lammio on tarkka muodollisesta kurista, käyttää täsmällistä kieltä ja esiintyy aina moitteettomasti pukeutuneena ja edellyttää sitä myös komppaniansa miehiltä. Lammiolle tärkeää on kaavamainen sotilaallisuus. Näiden miehistölle ja aliupseereille vieraiden tapojen takia hän on erittäin epäsuosittu miehistön valtaosan keskuudessa. Hän ajautuu tarinan edessä henkilökohtaiseen konfliktiin usean muun hahmon, kuten Lehdon, Rokan, Honkajoen ja Korpelan kanssa. Lammio ylenee sodan loppuvaiheessa korkeampiin tehtäviin ja kirjan lopussa hänen kohtalonsa jää avoimeksi.

Lammiota useiden muiden Tuntemattoman sotilaan hahmojen tavoin on käsitelty Linnan teoksia tarkastelevassa tutkimus- ja tietokirjallisuudessa. Näihin kuuluu muiden muassa Helsingin Sanomien toimittajan Ilkka Malmbergin kirja Tuntemattomat sotilaat (2007).^[1]

Malmbergin haastattelema elokuvaohjaaja Taru Mäkelä arvelee Lammion olevan kotoisin keskiluokkaisesta kodista, mahdollisesti upseerin, opettajan – kenties nimenomaan voimistelunopettajan – tai virkamiehen perheestä. Pojalta on vaadittu suorittamista eikä hän tunne lämpöä miesten välisissä suhteissa. Huolimatta puutteellisista taidoistaan ihmisten käsittelyssä Lammio on erittäin kyvykäs upseeri. Hän ajattelee kokonaistilannetta, vaikka se ei miellyttäisi hänen alaisiaan. Lisäksi hän on erittäin rohkea, mikä kiukuttaa miehistöä, samoin kuin hänen kimeä-ääninen puheensa. Edes humaltuminen ei muuta hänen käyttäytymistään. Romaanin kertoja suhtautuu Lammioon johdonmukaisen kielteisesti ja menee jopa niin pitkälle, että nimittää tätä suoraan typeräksi ja luonnevikaiseksi. Näytettyään ensin, miten paljon paremmin asiat voisivat olla kapteeni Kaarnan toimiessa komppanianpäällikkönä, kertoja saa Lammion päällikkyyden tuntumaan entistäkin katkerammalta. Ammattitaitonsa ja rohkeutensa ansiosta Lammio etenee kuitenkin sotilasurallaan nopeasti. Siviilielämässä Lammio olisi luotettava ja vaaraton, mutta melko huono seuraihminen.^[2]

Lammion asennoitumisen muihin ihmisiin voi arvella johtuneen osaltaan siitä, että Kadettikoulussa ei 1930-luvulla opetettu varusmiesten psyyken käsittelyä. Lehdon, Määtän ja Rahikaisen jäätyä kiinni elintarvikkeiden varastamisesta Lammio määrää heille rangaistukseksi kaksi tuntia seisomista asennossa täyspakkaus selässä, mitä varsinkin Lehto pitää järjettömänä rangaistuksena. Miehet olisivat kenties paremmin ymmärtäneet ylimääräisen työpalveluksen. Samoin Rokka ei käsitä lainkaan Lammion hänelle määräämää pyöreiden kivien asettelua polun pieliin.^[3] Lammio edellyttää Riitaojan pystyvän hallitsemaan itseään sen verran, että käy patruunankantajasta, mihin Riitaojasta ei kuitenkaan ole.^[4] Filosofi ja johtajakouluttaja Esa Saarisen mielestä Lammiosta ei saisi suurta johtajapersoonaa millään nykyaikaisellakaan koulutuksella.^[5]

Kirjan hahmoista ja niiden synnystä Väinö Linnan oman kertoman mukaan antaa tietoja myös Linnan ystävä, kirjailija Jaakko Syrjä Linnasta kertovassa muistelmateoksessaan Muistissa Väinö Linna (2004).^[6] Vaikka Linnaa Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä syytettiinkin suomalaisten upseerien aliarvostuksesta, niin Jaakko Syrjän mukaan Lammiota lukuun ottamatta Tuntemattoman sotilaan kaikki keskeiset upseerihahmot ovat sympaattisia, ja Lammiokin, vaikka ei ole sympaattinen, on upseerina pätevä.^[7] Tärkeileviä upseereita koko kirjassa esiintyy Syrjän mukaan vain kolme: kaksi tavataan Petroskoin kaduilla ja kolmas on Lammio.^[8]

Monille Tuntemattoman sotilaan hahmoille on esitetty todellisia esikuvia, mutta Lammion Linna on itsekin sanonut olevan kirjailijan kehittämä, kokonaan teoreettisesti hahmoteltu henkilö. Kirjailija on tarkoituksellisesti kerännyt hahmoon kaikki suomalaisen kantaupseeriston asennevirheet, eikä hahmo Jaakko Syrjän mukaan kehity romaanin aikana, vaikka onkin romaanihenkilönä tosi ja kuvana tarkka; tässä suhteessa Lammio muistuttaa Syrjän mukaan Lehtoa, vaikka hahmojen kohtalo olikin eri, kun Lehto on romaanissa jo ennalta määrätty kuolemaan, mutta Lammio jää henkiin ja saa ylennyksiä.^[9]

Jotkut sotahistorijoitsijat kuitenkin pitävät Lammion esikuvana majuri Yrjö Paavo Ilmari Kailaa (1912–2003), joka kuitenkin itse naureskeli väitteille^[10]. Kaila oli jo lapsena mukana suojeluskunnan oravakomppaniassa ja suoritti myöhemmin upseeritutkinnon Kadettikoulussa. Vuonna 1938 hän erosi armeijan palveluksesta, liittyäkseen Espanjan muukalaislegioonaan, jonka riveissä hän taisteli Espanjan sisällissodassa kenraali Francon johtamien fasistien puolella. Talvisodassa Kaila palveli JR 5:ssä, vuosina 1941–1942 vapaaehtoisista koostuneessa natsi-Saksan SS-divisioona Wikingissä ja vielä myöhemmin jatkosodan aikana komppanianpäällikkönä JP 3:ssa ja JR 8:ssa.^[11]

Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaamassa elokuvassa Tuntematon sotilas Lammiota näyttelee Jussi Jurkka,^[12] Rauni Mollbergin versiossa 1985 Kari Väänänen^[13] ja Aku Louhimiehen elokuvassa (2017) Samuli Vauramo.

Kuten useat muutkin Väinö Linnan luomista henkilöhahmoista, Lammio elää myös nykyisessä suomalaisessa populaarikulttuurissa. Rokka ja Lammio mainitaan esimerkiksi Juice Leskisen kappaleessa "Twistin ylivoimaa" albumilta Dokumentti (1981).

• Syrjä, Jaakko: Muistissa Väinö Linna 1. Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-29646-5

• Malmberg, Ilkka: Tuntemattomat sotilaat. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2007. ISBN 952-5557-04-9