Lammin lukio
Lammin lukion ja Hakkalan koulun yhteinen koulurakennus (2008).
Sijainti	Lamminraitti 35, 16900 Lammi[1][2]
Koordinaatit	61.0818°N, 25.0074°E
Tyyppi	suomenkielinen lukio
Perustettu	1.9.1961
Rehtori	Esa Kähkönen
Oppilaita	84 (lukuvuosi 2023-24)
Verkkosivut
Infobox OK

Lammin lukio on Lammin pitäjässä sijaitseva hämeenlinnalainen lukio, joka on osa Koulutuskuntayhtymä Tavastiaa. Lammin lukio toimii samoissa rakennuksissa Hakkalan koulu -nimisen yläkoulun kanssa. Opetushenkilökuntaa on Lammin lukiolla Hakkalan koulun kanssa yhteensä 36 ja oppilaita lukiossa on 84 (lukuvuosi 2023–2024).

Vuonna 2007 käyttöön otetun koulurakennuksen lisäksi opetustiloja ovat viereinen Pasaapelin rakennus, Lammin kirjasto ja vuonna 2009 valmistunut Lammin liikuntakeskus, joka pitää sisällään liikuntahallin, uimahallin ja kuntosalin.

Lammin lukio perustettiin 1. syyskuussa 1961, kun Lammin yhteiskoulu laajentui 8-luokkaiseksi oppikouluksi. Elettiin suurten ikäluokkien aikaa ja ajatus lukion perustamisesta Lammille oli ollut esillä. Alussa lukiolla oli pulaa tarvikkeista, ja osa saatiin lahjoituksena, esimerkiksi 400 juhlasalin tuolia vanhempainyhdistykseltä. Lammin ja Tuuloksen kuntien myöntämä apuraha auttoi koulun tilojen kohentamisessa ja rakennuksesta syntyneiden kulujen maksamisessa.^[3]

Lukioon otettiin ensimmäisenä vuotena 28 oppilasta, joista 11 valmistui ylioppilaaksi kolmen vuoden jälkeen. Lammin yhteiskoulun laajentuminen vilkastutti oppilaiden vapaita harrastuksia. Esimerkkinä tästä on Teinikunnan perustaminen 12. lokakuuta 1961.^[3]

1970-luvulla Lammin lukio oli kasvanut tasaisesti ja 1974 lukiossa oli 183 oppilasta. Vuosikymmenen aikana lukiossa oli useilla lukuvuosilla laajoja epidemioita, jotka hankaloittivat koulunkäyntiä. Lukiossa aloitettiin tuolloin monia perinteitä, joista yleisesti tunnettu on vanhojen tanssit. Lammin lukion käyneille ja siellä työskennelleille tuttu ruusukonvaperinne sai myös alkunsa 1970-luvulla.^[3]

Uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007, jonka jälkeen lukion toiminta jatkui uusissa tiloissa ja vanha rakennus purettiin.^[3]

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

• Keijo Vähätalo 1962–1994
• Tella Iisakkila 1994–2005
• Pieta Tukkimäki-Hildén 2005–2008
• Kyllikki Vilkuna 2008–2014
• Esa Kähkönen 2014–

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Lammin lukion luonto- ja ympäristölinja on lukion erityispainotus, joka aloitti syksyllä 2023. Luonto- ja ympäristölinjalla paneudutaan mm. ekologisen jälleenrakentamisen ja hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen aihepiireihin. Linjan tavoitteena on luoda opiskelijoille ymmärrystä kestävän kehityksen perustasta. Linjalla toteutetaan myös Vihreä lippu -hanketta tekemällä erilaisia, koko koulua osallistavia tempauksia. Tähän mennessä opiskelijat ovat suunnitelleet ja järjestäneet esimerkiksi lihasvoimahaasteen sekä roskatalkoot. Luonto- ja ympäristölinjan koordinaattorina toimii biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja Emilia Aintila. Erityislinja sisältää pakollisia opintoja yhteensä 10 opintopisteen verran, ja lisäksi valinnaisia opintoja toiset 10 opintopistettä.

• 1 LO1 Johdatus kestävän kehityksen maailmaan (2 op)
• 2 LO2 Kestävä kehitys lähiympäristössä (2 op)
• 3 LO3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen - minä vaikuttajana (2 op)
• 4 LO4 Kestävä kehitys. Nyt! (2 op, Hämeen ammattikorkeakoulu)
• 5 LO5 Kestävän kehityksen projektityö (2 op)

Luonto- ja ympäristölinja sopii erityisesti opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita sekä ympäristöasioista että hyvinvoinnista. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Helsingin yliopiston alaisen Lammin biologisen aseman, Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikön sekä Vanajavesisäätiön kanssa.

Lammin lukiossa on muodostunut perinteeksi termit "juniorit", "seniorit" ja tavalliseen tapaan "abit". 1. vuoden opiskelijoita kutsutaan siis junnuiksi, 2. vuoden opiskelijoita sennuiksi ja 3. vuoden opiskelijat ovat abeja.^[4]

Lukiossa vahvaksi perinteeksi on muodostunut esimerkiksi abeille järjestettävä lähtöjuhla, joka tunnetaan nimellä ruusukonva. Keväisin 2. vuoden opiskelijat eli seniorit osallistuvat joko perinteiseen musikaaliin tai senioriprojektiin. Opiskelijat ovat tehneet senioriprojektina esimerkiksi pienoismallin Lammin lukiosta, musikaalioppaan ja pakopelin. Vuoden 2024 projektin aiheiksi valikoituivat Konnarin koulun oppilaille toteutettavat liikuntatunnit ja Lammin lukiosta kertovien Wikipedia-sivujen päivittäminen. Tämän Wikipedia-sivun tekstejä on siis tuotettu osana senioriprojektia.^[4]

Elokuussa lukion tutorit ryhmäyttävät 1. vuoden opiskelijoita niin kutsutun junnupäivän merkeissä, jolloin järjestetään myös leikkimieliset eliittikisat, joissa lukiolaiset ottavat mittaa toisistaan. Tutorit ovat 2. vuoden opiskelijoita ja ryhmäyttämisen lisäksi he ovat mukana esittelemässä Lammin lukiota niin lukion omassa esittelyillassa kuin muilla kouluilla tai tapahtumissa.^[4]

Helmikuussa 2. vuoden opiskelijat suunnittelevat ja järjestävät abeille perinteikkään ruusukonvan ennen samalla viikolla nähtäviä penkkareita ja wanhojen tansseja. Ruusukonvan ideana on hyvästellä ja juhlistaa lukionsa päättäviä abeja. Juhlalle valittu teema näkyy pukeutumisessa ja koristelussa. Esimerkiksi vuoden 2023 teemana oli kasino ja vuonna 2024 teemaksi valikoitui venetsialaiset. Iltaan sisältyy joka vuosi opiskelijoiden bändiesityksiä, ruokaa sekä abeille suunnattua ohjelmaa.^[4]

Ruusukonvassa 1. vuoden opiskelijat eli junnut hoitavat illan järjestelyt sennujen ohjeistamana. Junnujen tehtäviä ovat esimerkiksi maljapuheen pitäminen ja ruuan valmistaminen sekä sen pöytiintarjoilu. Vapaaehtoiset opiskelijat muodostavat ruusukonvan bändin ja harjoittelevat abien toivomia biisejä hyvissä ajoin.^[4]

Lammin lukiossa on opiskelijakuntatoimintaa lukiolain mukaisesti. Aktiivisesti toimivan opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja valitaan vuosittain hallituksen 2. vuoden opiskelijajäsenistä. Opiskelijakunnan toiminta on tuottanut konkreettista tulosta. Lukiolaisten ja yläkoululaisten yhteiseen käyttöön on saatu mm. välipala-automaatti ja lukiolaisille oma luokkatila, jossa voi oleskella ja viettää aikaa. Opiskelijakunnan hallitus, ryhmänohjaajat ja vararehtori kokoontuvat säännöllisesti. "Ohjus-kokouksessa" keskustellaan ajankohtaisista asioista.^[5]

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Lammin lukion musikaali on jo vanha perinne. Ensimmäinen musikaali esitettiin vuonna 1987. Joka lukuvuosi toisen vuosikurssin opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat itsenäisesti ainutlaatuisen musikaalin, joka esitetään koululle ja yleisölle. Tämä tapahtuma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden ilmaista luovuuttaan ja kehittää esiintymistaitojaan samalla, kun se rikastuttaa koulun kulttuurielämää.

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Lammin lukion toiminnassa korostuvat luovuus, yrittäjyys ja kansainvälisyys. Lukion ensimmäinen kansainvälinen vierailu tehtiin Rannun kouluun Viroon vuonna 1992. Opiskelijat keräsivät rahat matkaan itse. Opiskelijat yöpyivät perheissä, ja virolaiset tulivat vastavierailulle 1993. Ensimmäinen kauemmaksi tehty matka oli viikon mittainen retkikoulu Ateenaan 1998. Se oli Lammin lukion ensimmäinen virallinen kansainvälinen hanke. Seuraavina vuosina kansainvälinen toiminta vakiintui niin, että ensimmäisen vuoden aikana halukkaat opiskelijat kävivät valmistavan kurssin, jossa tutustuttiin kansainvälisyysteemaan yleisesti. Seniorivuonna opiskelijat keräsivät rahaa matkaa varten ja abivuonna opiskelijat tekivät matkan.

2000-luvulla Lammin lukio haki mukaan Erasmus+ -ohjelmaan, joka on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Erasmus+ -projekti mahdollisti laajemman kansainvälisyystoiminnan ja lukio osallistui useaan projektiin, josisa oli mukana useampi maa.

Vuonna 2018 Lammin lukio osallistui laajempaan Erasmus+ -projektiin, jossa EU-rahaa saatiin kolmeksi vuodeksi. Projektissa oli mukana Espanja, Kreikka, Italia ja Saksa. Ensimmäisenä vierailukohteena oli Espanja, kulttuurierot tulivat yllätyksenä monille. Seuraavana kohteena toimi Kreikka ja Iraklionin kaupunki. Seuraavana vierailu kohteena piti olla Saksa, mutta koronan takia matkaa jouduttiin siirtämään seuraavaan syksyyn. Lopulta reissut Saksaan ja Italiaan jäivät kokonaan tekemättä koronan takia. Lukuvuonna 2021–2022 osan opiskelijoista piti lähteä Italiaan, mutta reissu peruuntui jälleen koronan takia ja lopulta matka suuntautui Turkuun.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukiot hakivat vuonna 2021 akkreditointia, joka tarjoaa projektitukea viideksi vuodeksi kerrallaan. Tämän jälkeen matkoja on tehty esimerkiksi Italiaan useamman eri ryhmän kanssa ja Ranskaan.

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Lammin lukiossa ensimmäinen Malli-YK -kokous on pidetty keväällä 2006, ja se pidettiin koulukohtaisena. Tämän jälkeen Malli-YK -kokouksia on pidetty Lammilla useina vuosina. Hakkalan koulun entinen historian ja yhteiskuntaopin opettaja Raili Lempinen ja Lammin lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Janne Taanila aloittivat Malli-YK -tapahtumat Lammilla. Janne Taanila sai 2023 Koulutuskuntayhtymä Tavastialta kehittäjäpalkinnon pitkäjänteisestä työstään Kanta-Hämeen Malli-YK:n kehittäjänä.  

Malli-YK -toiminta on ilmiöpohjaista oppimista. Toiminnassa osallistutaan simuloituun YK:n yleiskokoukseen eli Malli-YK on siis "roolipeli". Lammin lukio ja Hakkalan koulu ovat virallisia YK-kouluja. Kokoukseen valmistautumisen vaiheisiin kuuluvat kokouksen systeemiin tutustuminen, omaan valtioon perehtyminen, linjapaperin tekeminen, päätöslausemalliesitysten tekeminen ja avajaispuheen valmisteleminen.

Malli-YK:n yleiskokouksessa voidaan perehtyä monipuolisesti ajankohtaisiin globaaleihin aiheisiin. Esimerkiksi vuonna 2007 kokouksen aiheena oli kaupungistumisen haittavaikutusten vähentäminen Afrikassa, terveys- ja hygieniaolojen parantaminen Etelä-Amerikassa sekä laittomien asekauppojen estäminen. Vuonna 2010 kokouksissa keskusteltiin puolestaan Irakin ja Iranin suhteiden ongelmista ja niiden vaikutuksista maailmanrauhaan.  

Malli-YK:ssa opiskelijat voivat esittää edustavansa useita valtioita. Esimerkiksi vuonna 2023 mukana olivat Australia, Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia, Iran, Iso-Britannia, Israel, Japani, Kiina, Pohjois-Korea, Ranska, Ruotsi, Saksa, Thaimaa, Turkki, USA ja Venäjä.

Kanta-Hämeen Malli-YK:n ensimmäinen kansainvälinen kokous NordicMUN pidettiin vuonna 2015. Lammin lukio osallistui yhdellä delegaatiolla kansainväliseen Malli-YK -kokoukseen Kiljavan opistolla, Nurmijärvellä. Kokouksessa oli noin 200 osallistujaa 26 koulusta eri Pohjoismaista. Kokouksen järjestäjinä toimivat yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan YK-liitot. Toinen kansainvälinen kokous FEAMUN järjestettiin Lammin lukiossa lukuvuonna 2023–2024. Kokouksessa oli mukana opiskelijoita Suomesta, Virosta sekä Itävallasta. NordicMUN sekä FEAMUN eroavat normaalista Malli-YK-toiminnasta, sillä ne ovat kansainvälisiä.