La Gomera on pieni, muodoltaan pyöreä vulkaaninen saari. Saaren halkaisija on noin 22 kilometriä. Saaren maisemia hallitsevat jylhät vuoristot ja vehreät aarniometsät, jotka hehkuvat vasten sinistä Atlanttia. Alueelta löytyy myös laakeripuumetsää, joka on nykyisin erittäin harvinaista. Korkein huippu, Alto de Garajonay, nousee 1 487 metriin.
Kulttuuri
La Gomeran erikoisuus on foneettinen vihellyskieli silbo. Aikoinaan vihellyskieltä käytettiin laaksojen yli kommunikoimiseen. Tämä muinainen tapa elää vieläkin: vihellyskieli on yhä pakollinen oppiaine paikallisissa kouluissa.
Ruokakulttuuri La Gomeralla on melko samanlainen kuin muilla Kanariansaarilla, mutta paikallisia erikoisuuksia ovat miel de palma, palmuhunaja, sekä almogrote-juustolevite.
Matkailu
La Gomera ei ole massaturismikohde: matkailijoiden virta on onnistuttu pitämään suhteellisen matalana matkaajien suunnatessa suuremmille naapurisaarille. Saaren turismi on hyvin erilaista kuin muilla Kanariansaarilla: saari on vehmas ja sen polut sopivat hyvin patikointiin tai maastopyöräilyyn, mutta saaren tummahiekkaiset rannat eivät ole erityisen houkuttelevat uimiseen tai auringonottoon. Saari on suosittu päiväretkikohde naapurisaarella Teneriffalla lomaileville turisteille. Keskellä saarta sijaitseva Garajonayn kansallispuisto on Unescon maailmanperintökohde, ja siellä sijaitsee myös saaren korkein vuorenhuippu. Saarella on myös yksi hyväkuntoinen ja taidolla suunniteltu golfkenttä. Vilkasta yöelämää tai monipuolista ostostarjontaa saarelta ei löydy. Useimmat saaren hotellit ovat keskittyneet Valle Gran Reyn alueelle tai pääkaupunki San Sebastíaniin.
Saarella liikkuu harvakseltaan paikallisbusseja. Kätevimmin paikasta toiseen pääsee autolla tai polkupyörällä. Tiet ovat mutkaisia ja mäkisiä vuoristoteitä.
Galleria
Alto de Garajonay kuvattuna muinaisten guanchien pyhäköstä
.jpg)
