Kynsijärvi [1][2] on Lapissa Posiolla Iijoen vesistössä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 1 300 hehtaaria eli 13 km². Se on 10 kilometriä pitkä ja 2,3 kilometriä leveä. Järvenselkä on melko avoin, mutta itäpäässä Tolpanniemi rajoittaa Alaperän näkymistä.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 18 miljoonaa m³ eli 0,018 km³. Järven keskisyvyys on 1,4 metriä ja suurin syvyys on noin 8 metriä. Syvin kohta sijaitsee järvenselän itäosassa. Järven länsiosassa on kaksi seitsemän metristä syvännettä.[2][1]
Saaria on viisi, joista suurin on halkaisijaltaan 70-metrinen Koivusaari. Muita saaria ovat Mulkkupöllä ja Lapinpöllä.
Järven rantaviivan pituus on 36 kilometriä ja rannat ovat pääasiassa alavaa metsä- tai suomaata. Peltorantoja on vain itäpäässä Kynsivaarassa ja lounaassa Hautavaaran itäpuolella. Järven länsipäässä kohoavat Lipeävaara ja Hautavaara vastaavasti noin 100 ja 75 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Kynsivaaran kylän lisäksi järvellä on sekä pientä haja-asutusta että vapaa-ajan asutusta. Taloille johtaa tiet Posion ja Taivalkoskea yhdistävältä seututieltä 863. Tiet ylittävät Tervajoen ja Kynsijoen pohjapatojen kohdalla.[2][1][3]
Säännöstely
Järvi on säännöstelty yhdessä Kynsijärven, Kostonjärven, Tervajärven ja Unilammen kanssa, jotka kuuluvat saman säännöstelyluvan alle. Alun perin säännöstelylupa oli myönnetty Suomen valtiolle, mutta vuonna 1995 maa- ja metsätalousministeriö siirsi säännöstelyluvan Iijoen Voima Oy:lle. Säännöstelyn on toteuttanut Pohjolan Voima Oy ja sillä tasataan osaltaan Iijoen virtaaman vuosivaihteluita joessa olevien viiden voimalaitoksen sähköntuotantoa ajatellen. Nämä voimalaitokset ovat yläjuoksulta alajuoksulle päin lueteltuina Haapakosken-, Pahkakosken-, Kierikin-, Maalismaan- ja Raasakan voimalaitos.[4]
Aiemmin Kynsijärven ja Tervajärven vedenpintoja säännösteltiin tukinuittoa silmällä pitäen. Kun uitto loppui 1988, ei säännöstelylle ollut enää tarvetta, mutta vedenpinnan vaihteluita haluttiin tasata. Siksi rakennettiin vuonna 1996 pohjapadot sekä Tervajokeen että Kynsijokeen. Pohjapadon ansiosta Kynsijärven keskikorkeus on jonkin verran noussut. Järven vedenpinnan korkeus on 232,2 metriä mpy. Ennen säännöstelyä korkeusvaihteluita oli metrin verran, mutta nykyään sen vaihtelee 1,0–1,3 metriä.[1][4]
Luontoarvoja
Järveen istutetaan kalaa, koska se ei säännöstelyn vuoksi pysty sinne nousemaan ja vedenpinnan vaihtelut keväisin vaikuttavat kalojen kutemiseen. Samalla tarkkaillaan myös tavallisempia kalalajeja. Tarkkailun alla ovat hauki, muikku, ahven, siika, särki, made, taimen ja harjus, mutta järvessä esiintyy myös kirjolohi. Kalasto on sekä yksilö- että massana särkivoittoinen, mutta runsaasti saadaan myös muikkua. Siikaa saadaan nykyään vähemmän kuin 1980-luvulla, mutta haukikanta on säilynyt vahvana.[4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Iijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 61) Kostonjoen valuma-alueen (61.6) Kynsijärven alueella (61.63), jonka Kynsijärven lähialueeseen (61.631) järvi kuuluu.[5]
Valuma-alue saa pääosan vedestänsä etelästä Unijoen valuma-alueelta (61.65), idästä Kurkijoen valuma-alueelta (61.66) ja pohjoisesta pieneltä Kaukuanjärven alueelta (61.632), joka laskee Tervajärven (282 ha) kautta Tervajoesta. Reitin vedet jatkavat matkaa Kynsijokea myöten Kostonjärveen ja siitä edelleen Kostonjokea myöten Taivalkoskelle Iijokeen.[5]
Kynsijärven lähialueella on 20 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Kokkolampi (16 ha), Kulojärvi (168 ha), Lipeäjärvi (69 ha) ja Kihlonperä (18 ha), jotka Kynsijärveen laskevat Tervajärven kautta, Kalmonjärvi (34 ha), Karhu-Kalmo (16 ha) ja Savolaisenlampi (16 ha), jotka laskevat Kynsijärveen yhteistä Kalmonjokea myöten sekä Teerilampi (17 ha) Karjo-ojaa myöten.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
