Rooman valtakunta
Osa historian artikkelisarjaa Rooman valtakunnan hallinto
Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta 510 eaa. – 27 eaa. Rooman keisarikunta 27 eaa. – 476 jaa.
Länsi-Rooma 330–476	Itä-Rooma 330–1453 Trebizond 1204–1461 Theodoro 1204–1475
Virkamiehet
Konsuli Preettori Prokonsuli Propreettori	Ediili Kvestori Tribuuni Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli	Kuningas Triumviraatti Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri	Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset	Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium

Kvestori (lat. quaestor) oli antiikin roomalainen virkamies. Kvestorit valittiin äänestämällä. Vuoden 420 eaa. tienoilla kvestoreita oli neljä, myöhemmin heidän määräänsä lisättiin kymmeneen. Vuonna 81 eaa. kvestoreita oli jo 20. Jotkut kvestorit toimivat Rooman kaupungissa virkamiehinä ja toiset provinsseissa kuvernöörien apulaisina.

Kvestoriksi haluavan patriisin täytyi olla 28-vuotias, plebeijin taas 30-vuotias. Valitseminen kvestoriksi teki henkilöstä automaattisesti senaatin jäsenen.

Kvestori oli ensimmäinen askel roomalaisella virkamiesuralla, jota kutsuttiin nimellä cursus honorum.^[1]

Euroopan parlamentissa kvestorit ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä. Heidän vastuullaan on Euroopan parlamentin jäseniä koskevia hallinnollisia ja taloudellisia asioita.

Latinankielen sanasta quaestor johdettu taloushallinnon virkanimike. Kvestori toimii kvestuurin osastopäällikkönä ja vastaa muun muassa taloussuunnittelusta ja tilinpäätöksistä. Virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

Kvestorin virkanimike on käytössä pääasiassa Helsingin yliopistossa.