Nuotio on vieraillut lukuisissa suomalaisissa teattereissa sekä ulkomailla muun muassa VarsovanNowy-teatterissa vuonna 1992 ja Eestin draamateatterissa 1999. Opetustyötä hän on tehnyt teatterikorkeakoulun lisäksi muun muassa Oslossa sekä Yhteiskunnallisen korkeakoulun draamastudiossa.
Nuotiolle myönnettiin Ida Aalberg -mitali vuonna 2011.[2]
Ohjauksia ja tekstejä
Kurt Nuotion ohjaustöihin (joita on lähes 200) lukeutuu muun muassa Viulunsoittaja katolla,Setshuanin hyvä ihminen, Happy End, Tri Semmelweis, Kalevala, Kullervo, Kesäyön unelma, Janne Kuutio, Les Misérables ja Housut pois.[3] Lisäksi hän on ohjannut muun muassa teokset Mestariluokka, Orvot, Elämää pitempi yö, Aika on kotimme, Spelman på taket, Pitkän päivän matka yöhön.[4] Ohjaus Orvot palkittiin Olavi Veistäjä -palkinnolla ja ohjaus Elämää pitempi yö palkittiin vuonna 1993 Eino Kalima -palkinnolla.[5]
Televisiolle Nuotio ohjasi draamasarjan Tuliportaat.[6] Hän on kirjoittanut televisio- ja radiokäsikirjoituksia sekä näytelmiä. Hän on myös kääntänyt näytelmiä, kuten Katto Kassisen.
Kurt Nuotio on tehnyt yhteistyötä vaimonsa, näyttelijä-kirjailija Eppu Nuotion kanssa. Pariskunnan yhteistyötä on muun muassa käsikirjoitus näytelmään Tulipunakukka, jota esitettiin Pyynikin kesäteatterissa vuonna 2005.[7]
Vuonna 2013 Nuotio julkaisi nuoruusmuistelmansa Karvainen rahastaja, joka on ensimmäinen osa hänen elämäkerrallisten kirjojensa sarjasta.[8] Sarjan toinen osa Liukastelija ilmestyi 2015 ja kolmas osa Everstiksi epäilty mies 2016.