Kupittaan lähde tunnetaan jo varsin varhaisista yhteyksistä. Keskiajalla lähde tunnettiin Pyhän Johanneksen lähteenä, jonne turkulaisten oli juhannuksena tapana kerääntyä uhraamaan. Perimätieto kertoo Piispa Henrikin kastaneen ensimmäiset pakanalliset suomalaiset kristinuskoon juuri Kupittaan lähteellä ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 1155. Tarina on kuitenkin myöhäsyntyinen, eikä 1600-luvulla elänyt ylioppilas Petrus Gyllenius mainitse sitä kertoessaan juhannuksen vietosta lähteellä.[2] Kupittaalla tiedetään myös järjestetyn Juhana Herttuan aikana 1500-luvulla hevosturnajaisia.[3]
1680-luvun alkupuolella lähdettä ryhdyttiin käyttämään terveyslähteenä Turun Akatemian professorin Elias Tillandzin aloitteesta. Lähteen vierelle rakennetussa sairastuvassa hoidettiin muun muassa spitaalia ja myöhemmin 1830-luvulla kolerapotilaita. Sairaille oli oma lähde ja terveille omansa. 1700-luvulla Kupittaalle rakennettiin ensimmäiset kylpylaitosrakennelmat, ja vuonna 1824 puistoon rakennettiin suuri kaivohuone-juhlasalirakennus.[3]
Puiston perustaminen
Kupittaanpuisto on Turun vanhin puisto, sen alku oli vuonna 1820 perustettu vain kylpylävieraille tarkoitettu 1,5 hehtaarin puisto. Vuonna 1837 perustettu Suomen Puutarhaviljelyseura sai kaupungilta käyttöönsä Kupittaalta maata istutuksia varten.[4] 1800-luvun aikana Kupittaanpuisto laajeni käsittämään kylpylän alueen lisäksi puutarhakoulun alueen ja niin sanotun Kupittaantorin[3]Uudenmaankadun ja Itäisen Pitkänkadun kulmassa. Puiston ala oli vuonna 1896 yli viisi hehtaaria.[4]
Puutarhakoulu
Kupittaan puutarhakoulu perustettiin vuonna 1841. Sen tehtäviin kuului koulua ympäröivän puistoalueen hoitaminen. Koulu sijaitsi nykyisen Seikkailupuiston alueella, ja osa sen rakennuksista on yhä jäljellä.[5]
Kupittaantorin läpi kulki reitti varsinaiseen Kupittaanpuistoon. Tori uudistettiin 1880-luvulla, jolloin sinne istutettiin muun muassa vieläkin alueella kasvavat poppelit.[5]
Kupittaanpuistossa on tiettävästi pelattu ensimmäistä kertaa jalkapalloa Suomessa. Ensimmäiset jalkapalloharjoitukset Kupittaalla pitivät vuonna 1890 skotlantilaisen William Crichtonin kolme poikaa.[3]
Puistoa laajennettiin 1890-luvulla, jolloin alueelle rakennettiin urheilu- ja leikkikentät sekä istutettiin uusia puita ja pensaita. Puutarhakoulu lopetti väliaikaisesti toimintansa vuonna 1898, rahavaikeuksiin joutunut puutarhaseura oli lopettanut jo 1855.[3] Koulun vuokrapelto eli niin sanottu Ryssänpelto ja Kupittaantorin vieressä sijainnut puutarhakoulun taimisto liitettiin puistoon 1900–1904.[4]
Kupittaanpuisto laajeni 1920- ja 1930-luvuilla nykyiseen alaansa, joka on ilman pallokenttiä noin 14 hehtaaria[4] kokonaisalan ollessa noin 24 hehtaaria.[5] kaupungin omaistukseen siirtynyt puutarhakoulu jatkoi toimintaansa vuodesta 1933 aina 1970-luvun alkuun saakka.[4]
Puistorakennelmia
1900-luvun alussa puistoon rakennettiin kaupunginpuutarhuri Mauritz Hammarbergin suunnitelmien mukaisesti muun muassa ensimmäiset leikkivälineet vuonna 1902, ensimmäiset lintulammikot 1905 ja vuonna 1912 avattiin nykyinen Kupittaan maauimala. Liikennekaupunki puistoon rakennettiin 1950-luvulla ja Seikkailupuisto 1980-luvulla. Vanhoista kylpylärakennuksista on nykyisin jäljellä ainoastaan kahdeksankulmainen lähdepaviljonki: vanhin kylpylärakennus paloi vuonna 1855, ravintolarakennus purettiin 1800-luvun lopulla ja juhlasalirakennus tuhoutui talvisodan aikana pommituksissa.[3]
Tapahtumia
2000-luvun alussa puistossa järjestettiin kahteen otteeseen Koneisto-festivaali ja vuodesta 2008 lähtien puisto on toiminut Uuden musiikin festivaalin pääasiallisena paikkana. Vuodesta 2009 lähtien puistossa on ollut Botellón-tapahtuma, joka on kasvanut vuosi vuodelta. Tapahtuma ei ole virallisesti kenenkään järjestämä, vaan ihmiset kokoontuvat Facebookin avulla paikalle. Vuoden 2010 Botellónissa oli yli 5 000 osallistujaa.[6]
Vuonna 2012 puistossa järjestettiin valtakunnallinen Evankeliumijuhla, joka kokosi yhteensä noin 12 500 kävijää.