Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen piti elokuvaa vahvana kuvauksena sotakoneiston henkisestä jyräyksestä, jossa tarkoituksenmukaisuus korvaa oikeudenmukaisuuden. Hän antoi elokuvalle neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[2]Helsingin SanomienMikael Fränti vertasi elokuvaa edellisvuoden australialaiseen sotaelokuvaan Gallipoli (1981): hänestä Kunnian kentistä puuttuu se kaikki syvyys ja sodanvastainen paatos, joka on ominaista Peter Weirin ohjaukselle. Fränti kammoksui elokuvan sanomaa sotarikosten oikeutuksesta: ”[M]itä enemmän elokuvaa ajattelee jälkeen päin sitä vastenmielisemmiksi sen saarnat osoittautuvat.”[3]
Lähteet
↑The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Internet Archivessa. Viitattu 11.8.2017.
↑Bello Romano (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta, s. 312. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
↑Fränti, Mikael: Buurisodan kaiut ja neuvostomuusikon tie. Helsingin Sanomat, 7.8.1982, s. 14. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 19.6.2021.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Breaker Morant (film)