PROFILPELAJAR.COM

Kultabromidi
Tunnisteet
CAS-numero	10294-28-7
PubChem CID	82525 ja 11373975
Ominaisuudet
Molekyylikaava	AuBr3
Moolimassa	436,67
Ulkomuoto	Ruskehtavan punainen kiteinen aine
Sulamispiste	160 °C (hajoaa)
Liukoisuus veteen	Liukenee veteen
	Infobox OK

Kultabromidi (AuBr₃) on kulta- ja bromidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä ja reagenssina analyyttisessä kemiassa.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

Huoneenlämpötilassa kultabromidi on ruskehtavan punaista, lähes mustaa, kiteistä ainetta.^[2]^[3] Kiinteänä se on rakenteeltaan dimeeri Au₂Br₆ ja sen alkeiskoppi on monokliininen^[4]^[5]. Yhdiste liukenee veteen ja etanoliin^[1]^[3]. Kultabromidi muistuttaa kemiallisilta ominaisuuksiltaan kulta(III)kloridia^[6] ja sen muodostaa esimerkiksi bromidi-ionien kanssa kompleksisen tetrabromoauraatti(III)ionin ([AuBr₄]^-)^[2].

Kultabromidia valmistetaan alkuaineistaan kullasta ja bromista kuumentamalla^[2].

2 Au + 3 Br₂ → 2 AuBr₃

Kultabromidia käytetään katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä esimerkiksi hydrolyyseissä kuten Nef-reaktiossa ja sykloadditioissa.^[7] Analyyttisessä kemiassa sitä voidaan käyttää alkaloidien tunnistamiseen^[3].

Lähteet

↑ ^a ^b ^c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–65. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.5.2020). (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1282, 1287. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.5.2020). (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 681. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781119267843 (englanniksi)
↑ Klaus-Peter Lörcher & Joachim Strähle: Die Kristallstruktur des Gold(III)bromids. Zeitschrift für Naturforschung B, 1975, 30. vsk, nro 9–10, s. 662–664. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.5.2020. (saksaksi)
↑ Axel Schulz & Magdolna Hargittai: Structural Variations and Bonding in Gold Halides: A Quantum Chemical Study of Monomeric and Dimeric Gold Monohalide and Gold Trihalide Molecules, AuX, Au₂X₂, AuX₃, and Au₂X₆ (X=F, Cl, Br, I). Chemistry — A European Journal, 2001, 7. vsk, nro 17, s. 3657–3670. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)
↑ J. G. Cohn, Eric W. Stern & Samuel F. Etris: Gallium and Gallium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2010. (englanniksi)
↑ Tse-Lok Ho: Fiesers' Reagents for Organic Synthesis, s. 270. John Wiley & Sons, 2011. ISBN 978-1-118-01522-3 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.5.2020). (englanniksi)