Krim taisteli jo nuorena toisessa maailmansodassa tarkka-ampujana. Vuonna 1947 hän alkoi organisoida kapinaliikettä, josta sai useaan kertaan kuolemantuomion. Hän siirtyi Tunisiaan 1957 ja valittiin seuraavana vuonna väliaikaishallituksen varapääministeriksi ja 1960 ulkoasiainministeriksi asemapaikkanaan Kairo Egyptissä.[1]
Krim oli ainoa Club de neuf -nimellä tunnetuista yhdeksästä Algerian kapinallisesta, jonka onnistui säilyttää vapautensa. Hän oli kansallisen vapautusrintaman (FNL) valtuuskunnan johtaja Evianin rauhanneuvotteluissa 1961, mutta ei menestynyt yhtä hyvin taistelussa sisäpoliittisesta vallasta Algerian itsenäistymisen jälkeen.[1]
Kun Houari Boumédiènne kaappasi vallan 1965, Krimiä syytettiin häntä kohtaan tehdystä murhayrityksestä. Hänet tuomittiin poissaolevana kuolemaan ja löydettiin murhattuna 1970 hotellihuoneesta Saksan Frankfurtissa. 1980-luvulla hänen maineensa palautettiin hautaamalla hänet El Alian hautausmaan marttyyrien aukiolle.[2] Yksi maan lentokentistä on nimetty hänen mukaansa.
Lähteet
↑ abIlvessalo, Jaakko: ”Krim, Belkacem (1921)”, teoksessa Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 105. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.