Kosteus ilmaisee veden tai vesihöyryn määrää toisessa aineessa. Kosteus voidaan ilmaista useilla eri tavoilla absoluuttisena tai suhteellisena kosteutena. Ilmankosteus on merkittävin kosteussuure, mutta myös monilla muilla kosteuksilla, kuten rakennusmateriaalien ja polttoaineiden kosteudella on merkitystä.

Absoluuttinen kosteus ilmoittaa veden tai vesihöyryn määrän tietyssä tilavuudessa tai massayksikössä toista ainetta. Se kuvaa nimensä mukaisesti ilman absoluuttista vesisisältöä. Nimellisesti absoluuttisella kosteudella tarkoitetaan vesihöyryn massan suhdetta tämän vesihöyrymäärän sisältämän ilman tilavuuteen. Käytännössä absoluuttinen kosteus on käsitteenä moninainen ja aina tulisi tarkistaa mitä sillä on tarkoitettu. Tilavuutena tai massana voi olla joko kuivan tai kostean aineen tilavuus tai massa. Yksiköinä voi siis olla esimerkiksi kg/m³, g/m³, kg/kg tai g/kg.^[1]

Absoluuttinen kosteus AH voidaan esittää esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

${\displaystyle AH={\frac {m_{\mathrm {t} }-m_{\mathrm {k} }}{V_{\mathrm {k} }}}={\frac {m_{\mathrm {v} }}{V_{\mathrm {k} }}},}$

missä

• m_t on kostean aineen massa
• m_k on kuivan aineen massa
• V_k on kuivan aineen tilavuus
• m_v on aineen sisältämän vesihöyryn massa.

Sekoitussuhde on aineen sisältämän veden tai vesihöyryn massan suhde kuivan aineen massaan. Kyllästyssekoitussuhteella tarkoitetaan ilman suurinta sekoitussuhteen arvoa ilman vesihöyryn tiivistymisen alkamista. Yksikkönä käytetään useimmiten joko kg/kg tai g/kg. Joidenkin aineiden, kuten puun tilavuus muuttuu kosteuden funktiona, joten niiden absoluuttinen vesisisältö kannattaa ilmaista esimerkiksi veden massan suhteena kuivan aineen massaan. Sekoitussuhde MRi lasketaan seuraavasti:

${\displaystyle MRi={\frac {m_{\mathrm {t} }-m_{\mathrm {k} }}{m_{\mathrm {k} }}}={m_{v} \over m_{k}}}$

Ominaiskosteus kertoo aineen sisältämän veden tai vesihöyryn massan suhteen aineen kokonaismassaan. Aineen kokonaismassassa on siis myös aineen sisältämän veden massa mukana. Kyllästyskosteudella tarkoitetaan ilman suurinta ominaiskosteuden arvoa ilman vesihöyryn tiivistymisen alkamista. Yksikkönä käytetään joko kg/kg tai g/kg.

${\displaystyle SH={m_{v} \over m_{t}}={m_{v} \over m_{v}+m_{k}}}$

Ominaiskosteus ja sekoitussuhde riippuvat toisistaan seuraavilla tavoilla:

${\displaystyle SH={MRi \over 1+MRi}}$

${\displaystyle MRi={SH \over 1-SH}}$

Suhteellinen kosteus on todellisen vesihöyrynpaineen ja kyllästyshöyrynpaineen välinen suhde tietyssä lämpötilassa^[1] ts. ilmassa olevan vesihöyryn määrä suhteessa suurimpaan mahdolliseen. Suhteellinen kosteus ilmoitetaan prosentteina (%)

Suhteellinen kosteus RH voidaan laskea:

${\displaystyle RH={p_{(H_{2}O)} \over p_{(H_{2}O)}^{*}}\times 100\%}$

missä

• ${\displaystyle {p_{(H_{2}O)}}}$ on veden osapaine kaasuseoksessa
• ${\displaystyle {p_{(H_{2}O)}^{*}}}$ on vesihöyryllä kylläisen ilman veden osapaine kaasuseoksessa kyseisessä lämpötilassa eli kyllästysosapaine.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ilmankosteuden mittalaitteita.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kosteus.

• Vaisala Humidity Calculator
• Kosteuden mittaamisen eKirja (Vaisala)