Korean demilitarisoitu vyöhyke (hangul: 한반도 비무장 지대; hanja: 韓半島非武裝地帶; uudistettu latinisaatio: Hanbando bimujang jidae) on Pohjois- ja Etelä-Korean rajalla sijaitseva 250 kilometriä pitkä[1] ja neljä kilometriä leveä vyöhyke[2][3], joka jakaa Korean niemimaan kahtia. Vyöhykettä pidetään myös maailman suurimpana miinakenttänä, joka sisältää arviolta miljoona maamiinaa molemmin puolin[4]. Vyöhykkeen miinoittaminen alkoi Korean sodan jälkeen vuonna 1953 tarkoituksenaan estää Pohjois-Koreaa hyökkäämästä etelään. Alue on tarkoin vartioitu, ja läpikulku tapahtuu vain tiettyjen raja-asemien kautta erikoisluvan kanssa. Rajalla on tapahtunut ajoittaisia selkkauksia 1960-luvun lopulta. Alueelta on löydetty neljä pohjoiskorealaisten kaivamaa tunnelia rajan ali.lähde? Nämä tunnelit ovat nykyään tarkan tarkkailun alla. Alueella elää luonnonvaraisia eläimiä, ja kasvillisuus on pääosin puita ja vähäisiä pensaita.
