Kopais (m.kreik.Κωπαΐς, lat.Copais) oli järviBoiotiassaKreikassa. Sen koko oli noin 200 neliökilometriä.[1] Järvi kuivattiin 1800-luvulla ja sen alue on nykyisin tasankoa, joka tunnetaan nykykreikkalaisessa nimimuodossa Kopaḯda (kreik.Κωπαΐδα, kath.kreik.Κωπαΐς, Kopaḯs).
Orkhomenoksenminyalaiset kuivattivat Kopaisjärven osittain jo mykeneläisenä aikana 1300-luvulla eaa. Tuolloin järven koillislaidalla sijaitsi Glan linnoitus. Kuivatushanke oli Euroopan varhaisin.[2] Se toteutettiin suurilla vallituksilla, kanavilla sekä maanalaisella putkituksella, joka johti veden itään Pohjoiselle Euboianlahdelle. Työ oli ennätysmäisen suuri jopa nykyajan mittapuulla, ja sen aikana arvioidaan siirretyn noin 2 miljoonaa kuutiometriä maata ja 250 000 kuutiometriä kiveä.[1] Muinaisia kuivatusputkia on löydetty noin 25 kappaletta.[3]
Myöhemmin järvi kehittyi uudelleen. Se sai nimensä sen rannalla sijainneesta Kopain kaupungista.[3]Homeros tunsi seudun nimellä Arne, ja viittasi siihen vielä ”rypäleilt' ani-runsaana” eli hedelmällisenä viljelymaana.[1][4] Muinainen Orkhomenos (samoin kuin nykyinen Orchomenóksen kaupunki) sijaitsi järven pohjoispuolella ja Theba (samoin kuin nykyinen Thívan kaupunki) järven kaakkoispuolella. Antiikin aikana järven länsipäässä sijaitsi Khaironeian kaupunki ja etelälaidalla Haliartos.
Boiotian Kifisós- eli Kefissosjoki laski alun perin Kopaisjärveen. Nykyisin se laskee idempänä sijaitsevaan Ylíki- eli Hylikejärveen. Antiikin aikana Kopaisjärvi tunnettiin muun muassa kaloistaan ja erityisesti sen ankeriaat olivat arvostettua herkkua antiikin kreikkalaisessa keittiössä.[5]
Järven ympäristö oli soista. Sitä voitiin käyttää jonkin verran maanviljelykseen, mutta alue tulvi usein. Kokonaisuudessaan järvi kuivattiin vuosina 1886–1887. Tuolloin järven syvyys oli muinaisen Glan ympärillä noin kolme metriä, ja linnoituksen paikka muodosti saaren.[2] Nykyisin tasanko on maanviljelyskäytössä.