Kone Oy entinen pääkonttori on HelsinginMunkkiniemessä korttelissa 93 sijaitseva suojeltu rakennus. Sen osoite on Munkkiniemen puistotie 25, se on rakennettu vuonna 1973 ja sen on suunnitellut Keijo Petäjä.[1][2]
Kone Oy osti rappiotilassa olleen Munkkiniemen kartanon vuonna 1965. Kone osti tämän rakennuksen sillä ehdolla, että Helsingin kaupunki osoittaisi sille Munkkiniemestä tontin konttorirakennusta varten. Kaupungin tarjoamat vaihtoehdot olivat ahdas tontti Riihitie 9–11:ssä ja vesijättömaalla ollut tontti Munkkiniemen puistotien päässä.[1]
Molemmat olivat yhtiön ja sen kumppanin Paraisten Kalkin mielestä huonoja, mutta ne valitsivat puistotontin. Asia tuli julkisuuteen lehtiuutisen myötä marraskuussa 1967. Asemakaavalautakunta hyväksyi kaavamuutoksen samana vuonna, kaupunginvaltuusto vuonna 1970 ja sisäasiainministeriö vuonna 1971.[1]
Rakennusta vastustetaan
Munkkiniemeläiset eivät nielleet näitä suunnitelmia. Kahdeksan paikallista asuntoyhtiötä valitti asiasta. Lokakuussa 1971 Korkein hallinto-oikeus käsitteli asian ja hylkäsi valituksen. Helsingin maistraatti oli antanut rakennusluvan jo elokuussa, ja rakennustyöt alkoivat marraskuussa.[1]
Tässä vaiheessa elokuvaohjaajaEdvin Laine, joka asui naapurissa olevassa taloyhtiössä, ryhtyi vastustamaan hanketta lehtien yleisönosastoilla. Hän vetosi aikaan, jolloin aravataloja suunniteltiin vuonna 1953. Silloin oli sanottu, ”ettei niin paljon rahaa löydykään, että tähän suohon voidaan rakentaa”.[1]
Kirjoittelut puolin ja toisin olivat tulikivenkatkuisia. Vastapuolena oli kaupungin asemakaavapäällikköOlavi Terho ja Kone Oy:n toimitusjohtaja Pekka Herlin. Jälkimmäinen nosti Lainetta vastaan herjauskanteen. Raastuvassa Laine kuitenkin voitti jutun.[1]
Puiston suunnittelu ja rakentaminen
Ilmeisesti rakennussuunnitelmista tietämättömänä kaupungin puisto-osasto ryhtyi kunnostamaan tulevan suurrakennuksen takana ollutta aluetta. Tulevan rakennuksen paikalle istutettiin ruusutarha, jonka kasvit sitten revittiin ylös rakennustöiden alkaessa. Puistoon kuitenkin tuli leikkikenttä, joka talvella jäädytetään luistinradaksi. Rakennuksen paikalla ollut luonnonlammikko säilytettiin, ja rakennus näyttää kohoavan lammikosta. Puistoon luvattiin myös kalalammikoita, mutta niitä ei koskaan saatu.[1] Puistoa nimitetään nykyään yleisesti Koneen puistoksi.[3]
Rakennuksen luonnehdinta
Rakennuksesta tuli viisikerroksinen, ja sen julkisivut noudattavat kultaista leikkausta. Se seisoo syvälle liejuun paalutettujen pilarien ja ensimmäisen kerroksen palkkien varassa. Helsingin Sanomien toimittajan Kaija Hackzellin mukaan Kone Oy teki kulttuuriteon säilyttäessään Munkkiniemen kartanon, ja siitä hyvästä voidaan yhtä talorumilusta puiston kulmalla hyvin sietää.[1]
Rakennuksen uusiokäyttö
Kone Oyj:n hallinto siirtyi vuonna 2001 EspoonKeilalahteen, ja Koneen puiston toimistotalo siirtyi Polar Kiinteistöille. Siihen tuli Koneen ja Partekin tilalle vuokralaisia.[1] Vuonna 2011 rakennus siirtyi Auratum-yhtiölle, joka yhdessä kaupungin kanssa järjesti arkkitehtuurikilpailun. Voittaja oli Arkkitehtiryhmä A6 Oy suunnitelmalla, jonka nimi oli ”Park Ave”. Rakennustöihin päästiin vuoden 2016 puolella.[2][4]
Asemakaavaa muutettiin niin, että rakennukseen voidaan rakentaa asuntoja ja kaksi lisäkerrosta, tosin vasta Helsingin hallinto-oikeudessa käsitellyn valituksen jälkeen.[2] Lisäkerrosten lisäksi rakennuksen yhteyteen tulee kolmikerroksinen rivitalo sekä viimeksi mainitun alle kaksi maanalaista paikoituskerrosta, joiden yhteydessä on rakennettu 7–8 metriä pohjaveden pinnan alapuolelle.[4]
Alkuperäisen rakennuksen julkisivu oli pesubetonia, joka oli aikanaan suosittu pinta julkisivuille. Nykyään sitä ei kuitenkaan enää suosita, ja nyt julkisivun materiaalina on valkobetoni.[4]
Projektin alkuvaiheissa rakennuksen toisen pään alla olevan lammikon viitasammakot olivat kaataa projektin. Lampi saatiin kuitenkin suojattua niin, että sammakoiden elämä ei ollut uhattuna.[4]
↑ abcdefghiKaija Hackzell: ”Kiihkeä sota puistokonttorista; Alatalo, ilotalo ja ylätalo”, Rakas Vanha Munkkiniemi. Helsingin vanhoja kortteleita 6, s. 171–179. Porvoo: Helsingin Sanomat, 2001. ISBN 951-97555-5-1
↑ abcMarja Salmela: Koneen konttoriin sata asuntoa. Helsingin Sanomat, 29.1.2014, s. A7–8. Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.12.2014.
↑ abcdVesa Tompuri: Koneen pääkonttorista tulee asuintalo. Helsingin Sanomat, 7.4.2019, s. A 23. Sanoma Oyj. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 9.4.2019.