Kondomi on valmistettu yleensä lateksista eli luonnonkumista. Lateksiallergiasta kärsiville on tarjolla eri muovityypeistä valmistettuja kondomeja.
Kondomi asetetaan paikalleen rullaamalla se auki siittimen päälle ennen yhdyntää. Lauetessa miehen siemenneste jää kondomin kärjessä olevaan säiliöön. Kondomia käytetään koko yhdynnän ajan ja se on kertakäyttöinen.
Kondomi ehkäisee suurella varmuudella raskauden, sillä sen ehkäisyteho on 97–98 prosenttia. Kondomia onkin käytettävä yhdynnässä aina kun tavoitteena ei ole raskaus. Se, että kondomin ehkäisyprosentti ei ole sata, selittyy sillä, että on mahdollista, että se repeää kesken yhdynnän tai luiskahtaa pois paikaltaan.
Kondomi on ainoa ehkäisyväline, joka estää sukupuolitautien leviämisen.
Kondomi rullataan jäykistyneen siittimen päälle kuvien mukaisesti ennen yhdyntää.
Kondomi heikentää aina hieman siittimen tuntoherkkyyttä, mutta toisaalta tästä ominaisuudesta voi olla hyötyä liian nopean laukeamisen estämisessä. Sukupuolitautien ehkäisemiseksi kondomia pitäisi käyttää myös suuseksissä, kun siitintä hyväillään suulla ja kielellä. Kondomia käytetään silloin samaan tapaan kuin yhdynnässä. Kun suuseksiä vastaanottavana osapuolena on nainen, voi kondomin venyttää kelmuksi, jota pidetään kielen ja sukuelinten välissä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty myös erityisiä suu- tai kielikondomeja[2].
Vuodelta 1813 peräisin oleva kondomi, joka sisältää ohjeet.
Vanhin tunnettu kuvaus kondomista löytyy luolamaalauksesta Combarelles’n alueelta Ranskasta. Toiseksi vanhin piirros on peräisin Egyptistä noin vuodelta 2000 eaa. Kuvassa on pellavainen siittimen suojus. Ei ole kuitenkaan selvää, käytettiinkö kondomeja näin varhain ehkäisyyn. Niiden uskotaan ennemminkin olleen rituaaleissa käytettäviä välineitä tai koristeita.lähde?
Vanhimmat varsinaiset löydöt on tehty Englannissa sijaitsevasta Dudleyn linnan raunioista. Ne ovat vuodelta 1640 ja olivat valmistettu lampaan umpisuolesta.lähde?
1500-luvulla kupan yleistyessä Euroopassa oli kondomeille käyttöä. Italialaislääkäri Gabrielle Fallopius kuvaili kirjoituksissaan liinakankaasta tehtyjä pusseja, jotka kyllästettiin suola- tai yrttiliuoksella. Kiinalaismiehet suojautuivat öljytyllä silkkipaperikääreellä.
1700-luvulla esimerkiksi Casanova käytti liinakankaasta tehtyjä pusseja kondomeina. Ne eivät kuitenkaan mahdollisesti olleet tehokkaita, koska kankaan läpi todennäköisesti pystyi leviämään tauteja kantavia viruksia ja mahdollisesti myös siemennestettä.
Kondomien massatuotanto aloitettiin pian vuoden 1845 jälkeen, kun raakakumin ominaisuuksia huomattavasti parantava vulkanointi keksittiin. Kumista valmistetut kondomit olivat jokseenkin paksuja (2 mm), mikä vähensi seksuaalista nautintoa. Lisäksi ne vanhentuivat nopeasti ja haisivat pahalta.
Edistyksellisemmän saumattoman tavan valmistaa kondomeja niin sanotulla dippaus-metodilla lateksikumista keksi vuonna 1919 Julius Fromm. Lateksista valmistettujen kondomien keksimisen myötä niiden ominaisuudet ja säilyvyys paranivat huomattavasti. Kondomien myynti suorastaan räjähti keksinnön jälkeen.
Vuonna 1957 Durex toi markkinoille liukastetun kondomin. Naisten kondomia on ollut saatavilla vuodesta 1992 Euroopan markkinoilla ja vuodesta 1993 Yhdysvalloissa. 1990-luvulla myös värilliset ja maustetut mallit ilmaantuivat polyuretaanista valmistetun kondomin lisäksi.
Ennen 1900-luvun puoliväliä kondomien myynti oli kiellettyä useissa paikoissa, ja jälkeenpäin niitä myytiin vain "sukupuolitautien estämiseen". Muun muassa Paavi Leo XII vastusti kondomeja, koska kuppa oli Jumalan rangaistus, ja Yhdysvalloissa nousi liike, jonka mukaan moraalittomien tuli kärsiä seuraukset. Maissa joissa myynti oli kiellettyä, kondomeja kuitenkin myytiin monilla eri peitenimillä tiskin alta. Roomalaiskatolisuus ei hyväksy raskauden ehkäisyä muulla tavoin kuin pidättäytymisellä. Paavi Benediktus XVI katsoi kuitenkin vuonna 2010 ilmestyneessä haastattelussaan, että esimerkiksi miesten välisessä yhteydessä kondomin käyttö voi joissain tapauksessa olla perusteltua AIDSia vastaan suojauduttaessa.[4]
Pussimaisen ehkäisyvälineen nimi juontuu mahdollisesti latinan sanasta condus (lähinnä ’säiliö’) tai englantilaisen Condom-nimisen tohtorin sukunimestä, joka oli Englannin kuninkaan Kaarle II:n palveluksessa.lähde?
Erilaiset kondomit
Suomessa kondomien yleisvalikoima koostuu ruotsalaisen RFSU:n tuotteistalähde?. CE-merkki, viimeinen käyttöpäivä ja Väestöliiton suositus ovat hyvän laadun takeitalähde?. Laadukastakaan kondomia ei tule käyttää viimeisen käyttöpäivän jälkeen.
Kondomeja myydään sekä suorina että muotoiltuina, eli siitintä myötäilevinä. Juomukondomi on pintakuvioitu ja tarkoitettu lisäämään naisen nautintoa. Kondomeja saa myös tavallista ohuempina sekä värillisinä. Suuseksin miellyttävyyttä parantamaan on erilaisia makukondomeja. Saatavilla on myös tavanomaista pienempiä ja suurempia kondomeja. Tämän lisäksi lateksille allergisille on olemassa polyuretaani- ja polyisopreenimuovista[5] (joustavampi ja kumimaisempi) valmistettuja kondomeja. Markkinoilla on myös spermisidejä sisältäviä kondomeja.
Suomessa (ja EU:ssa) kondomien koot ovat nimellisleveydeltään 47–69 millimetriä. Nämä koot sopivat peniksen ympärysmitalle 95–155 millimetriä. Eri kokojen lisäksi kondomia on saatavana myös eri muodoissa. Sopivan koon ja muodon käyttö lisää kondomin turvallisuutta. [6]
Suurin osa kondomeista valmistetaan Kaakkois-Aasiassa, sillä kumipuu kasvaa niillä seuduilla.
Kehitteillä oli myös spray-kondomi: peniksen päälle suihkutettaisiin lateksiliuosta, joka kuivuttuaan muodostaa täydellisesti sopivan kondomin.[7] Keksintöä ei kuitenkaan saatu toimimaan etenkin sen takia, ettei lateksi kuivunut tarpeeksi nopeasti.[8] Tällaiseen kondomiin on myös vaikea saada kunnollista siemennestesäiliötä.
Naisen kondomi
Naisen kondomi.
Femidomi on naiselle suunniteltu kondomi. Naisen kondomi on polyuretaanista valmistettu miehen kondomia pidempi pussi, joka asetetaan emättimen sisään. Se vuoraa emättimen seinämät ja estää siten siittiöiden pääsyn kohtuun. Kondomin molemmissa päissä on joustava rengas. Sisempi, suljetussa päässä oleva rengas, toimii kondomin paikalleen asettelussa ja paikallaan pitämisessä; se liukuu paikalleen, ja asettuu kohdunsuun ympärille. Pehmeä ulompi rengas jää emättimen ulkopuolelle, ja peittää emättimen aukon ympärysalueen yhdynnän aikana. [9]
Naisen kondomi voidaan asettaa emättimeen hyvissä ajoin ennen yhdyntää, ja se suojaa sukupuolitautitartunnoilta paremmin kuin miesten kondomit, sillä se peittää osittain myös ulkosynnyttimet. Yhtä aikaa ei saa käyttää miehen kondomia, sillä erilaisten materiaalien välinen kitka saattaa aiheuttaa suojan rikkoutumisen. Oikein käytettynä naisten kondomi suojaa raskaudelta 89–97-prosenttisesti.
Naisen kondomi sopii lateksiallergisille ja niille, joille hormonaalinen ehkäisy ei sovi. Sitä voidaan käyttää myös synnytyksen jälkeen, jolloin limakalvot ovat erityisen herkät.
Kondomi ja liukasteet
Liukuvoidetta voi käyttää vähentämään kitkaa yhdynnän aikana. Luonnonkumista valmistettu kondomi haurastuu ja menee rikki, jos liukuvoide sisältää öljyä tai rasvaa. Niinpä kasvo- ja vartalovoiteet tai vaseliini eivät sovi liukasteeksi yhdynnässä, jossa käytetään kondomia. Emulsiotkin sisältävät jonkin verran öljyä. Kondomin kanssa tulee käyttää vesi- tai silikonipohjaisia liukasteita. Kumiallergikoille tarkoitetut kondomit (polyuretaanikondomit) kestävät myös öljypohjaisia liukuvoiteita.
Kondomi kehitysmaissa
Kun teollisuusmaissa suositaan lyhytkestoisia ehkäisymenetelmiä, kehitysmaissa suositaan pitkäkestoisia.[10] Suosituimmat ehkäisymenetelmät ovat naisen sterilointi (23 %), kierukka (14 %) ja ehkäisypillerit (7 %).[10] Kondomin suosio on alhainen sen suhteellisen kalleuden ja kertakäyttöisyyden takia.[10] Vähiten uudenaikaisia ehkäisymenetelmiä käytetään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä YK:n mukaan joka neljäs nainen ei halua enää tulla raskaaksi, mutta ei silti käytä minkäänlaista ehkäisyä.[10] Taustalla on luottamus raskaudenjälkeiseen steriliteettiin.[10]
Lähteet
↑Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
↑ abcdeJuhani Koponen, Jari Lanki ja Anna Kervinen: ”Hedelmällisyys: Taustatekijät ja välittömät muuttujat”, Kehitysmaatutkimus, johdatus perusteisiin, s. 163. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-952-495-004-6
Kirjallisuutta
Collier, Aine: The Humble Little Condom. Prometheus Books, 2007. ISBN 978-1591025566(englanniksi)
