Kokemusasiantuntija (engl. expert by experience) on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta jostakin psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta, vammasta tai muusta vaikeasta elämäntilanteesta ja on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen. Kokemusasiantuntijoiden avulla kuullaan todellisia tarinoita sairauden tai elämänkriisin aiheuttamista oireista ja tunteista, hoidosta sekä kuntoutumista edistäneistä asioista. Kokemusasiantuntijat kehittävät palveluita paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, lisäävät ihmisten ymmärrystä, muuttavat asenteita ja antavat toivoa muille samaa kokeneille.[1]
Kokemustieto yhdistettynä koulutukseen luo kokemusasiantuntijan, joka osaa akuutisti sairastanutta laajemmin kertoa koko kuntoutuspolustaan.
Arkikielessä kokemusasiantuntija usein sekoitetaan virheellisesti ihmiseen, jolla on paljon kokemusta jostakin.
Kokemustieto
Kokemusasiantuntijan kokemus voi olla esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennus, syömishäiriö, skitsofrenia, päihderiippuvuus, peliriippuvuus, syrjäytyminen, rikollisuus, väkivalta, psyykkinen trauma, Parkinsonin tauti, reumasairaus, diabetes jne. Myös sairastuneen omainen voi kouluttautua kokemusasiantuntijaksi, sillä sairastuminen vaikuttaa myös läheisiin. Kokemusasiantuntijoilla on yleensä kokemusta myös erilaisten palveluiden käyttämisestä, esimerkiksi poliklinikoista, sairaaloista tai kuntouttavasta työtoiminnasta.[2]
Kokemusasiantuntijalla voi olla useampikin diagnoosi tai kokemus, kuten paniikkihäiriö ja kilpirauhasen vajaatoiminta sekä kokemus koulukiusaamisesta. Halutessaan hän voi kertoa vain yhdestä tai näistä kaikista kokemuksista ja miten ne mahdollisesti ovat vaikuttaneet toisiinsa. Kokemusasiantuntija saa aina itse päättää, mistä kokemuksistaan hän puhuu ja kuinka tarkasti.
Työnkuva
Kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää mitä moninaisimmissa tehtävissä ja organisaatioissa. He voivat esimerkiksi pitää luentoja ja alustuksia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille, yliopistoille, lukioille, järjestöille, seurakunnille, sairaanhoitopiireille ja muille kohderyhmille. Alustuksen tarkoituksena on auttaa kuulijoita ymmärtämään, millaista on elää kyseisen kokemuksen kanssa, miltä se tuntuu, miten kuntoutuminen tapahtui, mitkä seikat auttoivat toipumisessa ja miten ammattiauttajat voivat toimia edistääkseen kuntoutumista.
Muita tyypillisiä työtehtäviä ovat muun muassa palveluiden arvioiminen, suunnittelu ja kehittäminen, ammattilaisen työparina toimiminen, erilaisiin työryhmiin, asiakasraateihin ja tapahtumiin osallistuminen, ryhmänohjaus sekä vertaisryhmissä vierailu. Kokemusasiantuntijat voivat toimia myös elävinä kirjoina ja tukihenkilöinä sekä antaa haastatteluja tutkimusta, opinnäytetyötä, lehtiartikkelia tai tv-ohjelmaa varten. Esimerkiksi HUS hyödyntää kokemusasiantuntijoiden osaamista.[3]
Tehtävissä toimiminen edellyttää eri näkökulmien huomioimista ja kykyä kertoa tarinansa ymmärrettävästi ja tiivistetysti kuulijoille. Kokemustieto onkin aina pitkällisen jäsentelyn ja koulutuksen tulos, ja työtehtävistä maksetaan asianmukainen palkkio.[4]
Kokemusasiantuntijuudella ei pyritä korvaamaan ammattiauttajien työtä, vaan täydentämään palveluita. Tietoa ja kokemusta yhdistämällä saadaan uudenlaista tietoa ja löydetään näkökulmia, jotka auttavat suunnittelemaan entistä parempia, toimivampia ja todennäköisesti myös edullisempia palveluja.[5]
Koulutus
Kokemusasiantuntijoita koulutetaan järjestöissä, yhdistyksissä ja sairaanhoitopiireissä.[5] Koulutuksessa työstetään omaa elämäntarinaa, perehdytään erilaisiin kokemusasiantuntijatehtäviin, tehdään tutustumiskäyntejä sekä harjoitellaan esiintymistä, erilaisia tarinankerrontatapoja, palautteen antamista ja vastaanottamista, viestintä-, vuorovaikutus- ja ryhmänohjaustaitoja. Koulutuksissa on perinteisesti keskusteltu paljon ja jaettu kokemuksia muun muassa kuntoutumisesta, hoidosta, asenteista ja toivon merkityksestä.[5]
KoKoA -Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry on julkaissut koulutussuositukset[4]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla