Knut Gustaf Fabian Kangas (11. toukokuuta 1883 Oulu – 25. toukokuuta 1941 Kuopio) oli suomalainen työväenliikkeessä vaikuttanut säveltäjä, kapellimestari ja kuoronjohtaja. Hänen tunnetuin työnsä on kappaleen Taistojen tiellä sanoitus.^[1]

Kankaan vanhemmat olivat siltavahti Heikki Kangas ja Maria Korpi. Hän lauloi nuoruudessaan oululaisessa mieskuoro Oraassa. Musiikin alalle hän kouluttautui pääasiassa itseopiskelulla, mutta tultuaan Helsinkiin tullimieheksi vuonna 1911 hän täydensi musiikin opintojaan Helsingin musiikkiopistossa ja Helsingin lukkari- ja urkurikoulussa. Hän myös lauloi kuorossa ja toimi ravintola- ja elokuvamuusikkona. Myöhemmin 1930-luvulla Kangas johti OTK:n mieslaulajia.

Pasifistina Kangas ei osallistunut Suomen sisällissotaan, mutta oli punaisten kansanvaltuuskunnan alaisen tullineuvoston jäsenenä ja pakeni sodan jälkeen Pietariin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan Suomeen hänet tuomittiin maanpetturuudesta, mutta korkein oikeus lievensi vankeustuomion ehdolliseksi. Kangas joutui kiertämään paikkakunnalta toiselle, koska ei onnistunut hankkimaan vakituista työpaikkaa. Monet hänen työnantajistaan olivat työväenjärjestöjä. Hän oli sosiaalidemokraatti, mutta tuli toimeen myös työväenliikkeen vasemman laidan kanssa. Viimeisimmäksi jääneessä työpaikassaan Kuopiossa hän kuoli astmakohtaukseen.^[1]

Kangas sävelsi yli 50 teosta, joista suurin osa on kuorolauluja, mutta joukossa on myös yksinlauluja ja orkesteriteoksia, joista pääosa on orkesterisarjoja. Hänen on kerrottu opiskelleen Pietarin-vuosinaan Aleksandr Glazunovin johtamassa Pietarin konservatoriossa. Kangas piti konsertit 1930-luvulla Oulussa ja Helsingissä. Hän kirjoitti musiikista varsinkin Suomen Työväen Musiikkiliiton Työn Sävel -lehteen.^[1] Kankaan laulunsanoituksissa on sanottu olleen yhtymäkohtia hänen ystävänsä Yrjö Kallisen ajatteluun.^[2]