Kiziljurtin piiri (ven.Кизилюртовский район, Kiziljurtovski raion; avaariksi Гъизилюрт район, Giziljurt raion; kumykiksi Къызылюрт район, Qyzyljurt raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1966 perustetun piirin pinta-ala on 524 neliökilometriä. Asukkaita on 80 500 henkeä (vuonna 2010).[1]
Piiriin kuuluu 13 maalaiskuntaa: Aknada, Gelbah, Kirovaul, Komsomolskoje, Kulzeb, Miatli, Netšajevka, Nižni Tširjurt, Novyi Tširkei, Stalskoje, Sultan-Jangi-Jurt, Tšontaul ja Zubutli-Miatli. Asutuskeskuksia on yhteensä 16. Hallinnollinen keskus on Kiziljurtin kaupunki, joka ei kuulu piirin yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista on 82,5 % avaareja, 11,5 % kumykkeja, 2,7 % tšetšeenejä ja 1,8 % lakeja. Avaarien lukuun sisältyy myös pienempiä vuoristokansoja kuten didoja ja andeja. Kaupunkiväestöä ei ole.[1]
Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut karjanhoitoon sekä viljan, vihannesten ja hedelmien viljelyyn. Lisäksi on rakennustarvike-, elintarvike- ja kaivosteollisuutta.
Piirissä toimii 8 lastentarhaa ja 24 koulua. Kulttuurilaitoksia ovat kolme taidekoulua, 16 kerhotaloa, 17 kirjastoa, kansanteatteri ja kolme museota.
Nähtävyyksiin kuuluu Issi-Suvin kuuma lähde, sen lähellä sijaitseva šeikki Sultan-Muta Tarkovskin muistomerkki sekä akateemikkoAleksandr Višnevskin kotimuseo Nižni Tširjurtin kylässä.
Paikallislehtenä ilmestyy venäjänkielinen Kiziljurtovskije vesti.
