Kirsti Eva-Maria Mäkinen (o.s. Mänty, 18. heinäkuuta 1939 Tampere – 24. marraskuuta 2016 Helsinki)^[1][2] oli suomalainen tietokirjailija, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja toimittajien ja opettajien kouluttaja. Hän oli suosittu puhuja ja kirjoittaja sekä monipuolinen toimija kulttuurijärjestöissä. Mäkinen sai kouluneuvoksen arvonimen vuonna 1998.^[1]

Mäkinen kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta^lähde? 1957. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1962, maisteriksi 1964 ja lisensiaatiksi 1969.^[1] Mäkinen toimi opettajana muun muassa Tehtaanpuiston yhteiskoulussa (1963–1964), Helsingin yksityislyseossa (1964–1969) ja Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa (1969–2002).^[1] Lisäksi hän työskenteli Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden^lähde? vt. assistenttina (1972–1973) ja vt. lehtorina (1974–1975) sekä Ylioppilastutkintolautakunnan apujäsenenä 1982–2009^lähde?.^[1]

Mäkinen toimi Sanoman toimittajakoulun luennoitsijana 1976–89 ja avustajana Helsingin Sanomissa vuosina 1974–1977 ja Aamulehdessä vuodesta 1987 alkaen.^[1]

Mäkinen oli yksi WSOY:n kirjallisuussäätiön palkinnon saajista vuonna 2012. Palkinto on tunnustus merkittävästä työstä kotimaisen kirjallisuuden ja lukuharrastuksen edistämisessä.^[3]

• Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki
• Opettajien ammattijärjestön hopeinen ansiomerkki
• Yksityiskoulujen liiton ansiomerkki
• Cygnaeus-palkinto 1985^[1]
• Suomen Tiedeseuran palkinto 2001^[1]
• Larin Paraske -palkinto 2002^[1]
• Kalevalaseuran Kekrinpäivän tunnustuspalkinto 2002
• Aikakauslehtien Liiton J. V. Snellman -palkinto 2004
• Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinto 2007^[1]
• Rakkaudesta kirjaan -palkinto 2016^[4]

• Pulpetin henki. Opettajan muistelmat. 2015. Otava. ISBN 978-951-1-26903-8
• Topeliuksen joulu. 2015. WSOY. ISBN 978-951-0-40314-3
• Topeliuksen lukemisia lapsille. Kuvitus Risto Suomi. 2013. WSOY. ISBN 978-951-0-39602-5
• Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita, 2012. Otava. ISBN 978-951-1-25620-5
• Lollot ja kollot. Suomalaista naapurihuumoria, 2007. Otava.
• Sammon sanat. Kalevalan sitaattisanakirja selityksineen, 2004. Otava.
• Mäkinen, Kirsti & Uusi-Hallila, Tuula: Minna Canth: Taiteilija ja taistelija. (Laatukirjasto) Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27673-1
• Suomen lasten Kalevala. (Kertonut Kirsti Mäkinen. Kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin) Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-17468-1 Käännetty japaniksi ja englanniksi.
• Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni: Esseitä, kirjoituksia. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 718) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-746-080-5
• Kirjoittajan opas (Riitta Korhosen kanssa), 1980. WSOY.
• Lukion äidinkieli 1–3 (työryhmä), 1975–80, Uuden lukion äidinkieli 1–3 (työryhmä), 1981–86. WSOY.

• Käpälän kosketus. Unohtumattomia eläintarinoita, 2004. Otava.
• Kirjallisuuden opetusta Suomessa ja maailmalla. Opetusvihjeitä IB-opettajille (Tuula Uusi-Hallilan kanssa), 2002. Laatusana.
• Kirjoita itsesi maailman väleihin. Esseekokoelma, 1997. SKS.
• Muutos ja pysyvyys. Rehtori Vesa Nikusen juhlakirja (Tuula Uusi-Hallilan kanssa), 1997.
• Mistä ääni meissä tulee. Runoja ja tulkintoja (Satu Grünthalin kanssa), 1994. WSOY.
• Yön ja päivän kartta. Novelleja ja tulkintoja, 1993. WSOY.
• Koulun tie. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun satavuotisjuhlajulkaisu, 1986.
• Kalevala, perinne ja koulu, 1985. SKS ja Äidinkielen opettajain liitto.
• Folklore tänään (Hannu Launosen kanssa), 1974. SKS.

• Rikos, synti, häpeä. Vanhan kirjallisuuden vuosikirja 2010–2012 (25-27), toim. Johanna Kurkikangas. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry. 2012. ISSN 1236-6056
• Kieli on minun ihoni. Teoksessa Rohkea koulu. SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle, toim. Anja-Liisa Alanko, Irmeli Hietanen, Jukka Niiranen, Tuula Uusi-Hallila, 2011. SKS.
• Veden mytologia. Teoksessa Tuhanten rantain Suomi, toim. Sari Savikko, 2010. Amanita.
• Lapuan laiskat, Ilimajoen ilikiät. Eteläpohjalaiset köllinimet. Samuli Paulaharjun Säätiön vuosikirja 2009, toim. Marjut Paulaharju.
• Malja Vammalan yleisölle. Teoksessa Kirjan ja kirjallisuuden puolesta. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät 25 vuotta, toim. Tuomas Rantala, 2009. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.
• Idealisti kovassa maailmassa – miten minusta tuli tietokirjailija. Teoksessa Vanhan kirjallisuuden vuosikirja 22–24, toim. Päivi Mäki-Kerttula, 2009. Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.
• Kalevala ­– kansalliseepos. Teoksessa Maamme-laulusta joulukuun kuudenteen, toim. Salla Närhinen ja Allan Tiitta. Topelius-seuran julkaisuja 2, 2006. Yliopistopaino.
• Lapsuuden taidekokemukset voimavarana. Julkaisussa Lapsi ja taide. Puheenvuoroja taidekasvatuksesta, toim. Pirkko Sassi, Tuula Tarkkonen, 2006. Cultura.
• ”Helähteli hauin hammas”. Runoja luokassa. Teoksessa Matkalla kirjallisuuteen. Leena Kirstinän juhlakirja, toim. Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila, 2004. Laatusana.
• Pispalasta Tammerkosken rannalle: taiteen polkuja kotiseudun tuntemukseen. Teoksessa Kenen kotiseutu. Näkökulmia kotiseutukeskusteluun, toim. Lasse Saressalo, Erja Helenius, 2003. Tampereen Museoiden julkaisuja 72.
• Kuka murhasi kuningas Erikin? Teoksessa Kirjoja ja muita ystäviä. Onnittelukirja Kaari Utriolle ja Kai Linnilälle, toim. Marjut Paulaharju, 2002.
• Kertomuksia – miksi ei? Teoksessa Ylioppilasaineita 2002, toim. Ritva Falck, Hilkka Lamberg. SKS, ÄOL.
• Millä kielellä Euroopassa? Julkaisussa Kieli on ihmisen peili. Seminaari 9.5.2001, Kiasma, Helsinki 2001. Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto.
• Erään kirjasodan anatomia. Teoksessa Koulun ja kirjan maailma. Jukka Sarjalan juhlakirja 1999, toim. Matti J. Särömaa. Ajatus.
• Kohti esseetä. Teoksessa Ylioppilasaineita 1998, toim. Kalevi Pirttikoski, Paula Oilinki. SKS, ÄOL.
• Viestinnän vuosikymmen. Teoksessa Siitäpä nyt tie menevi. Äidinkielen opettajain liitto 1948–1998, kirj. Risto Kaipainen, Irma Lonka, Juha Rikama, 1998. ÄOL.
• Esipuhe. Henrik Ibsenin Nukkekoti, uusi painos, 1997. WSOY.
• Muuttuuko lehtikieli? Muuttaako lehtikieli? Teoksessa Yhteiskunta muuttuu – kieli muuttuu. Nykysuomen Seuran 10-vuotisjuhlakirja, toim. Valma Yli-Vakkuri, Maija Länsimäki, Aarre Nyman, 1992. WSOY.
• Alussa oli nainen? Teoksessa Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista, toim. Aili Nenola, Senni Timonen, 1990. SKS.
• Sanojen tyyliväri. Teoksessa Nykysuomen sanavarat, toim. Jouko Vesikansa, 1989. WSOY.
• Kalevala ja nykyaika. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Kalevalaseuran vuosikirja 66, toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen, Hannes Sihvo, 1986. SKS.
• Kielenhuollon ongelmia – onko niitä? Teoksessa Kielemme tuntemus. Näkökulmia suomen kielen tutkimukseen ja opetukseen, toim. Raija Ruusuvuori. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXX. 1983.
• Kielen vaikutuskeinoja. Teoksessa Elävää suomea. Yleisradion kieliopas, toim. Seppo Kahila, 1979. Gummerus.
• Aitoa, epäaitoa. Teoksessa Kultaneito on rautaa. Professori Matti Kuusen juhlakirja, toim. Senni Timonen, 1977. Suomen kansantietouden tutkijain seura.
• Malli ja taideteos – opettajan ja oppilaan näkökulma. Teoksessa Tutkimus ja opetus: strukturalismia, toim. Anna-Liisa Mäenpää. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXIII. 1976.
• Kielitaito ja koulu. Teoksessa Äidinkieli 1974. Tavoitteet ja päämäärä, toim. Irma Lonka et al. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXI. 1974.
• Kirkollisaiheiset pitäjäköllit. Teoksessa Nimikirja, toim. Hannes Sihvo. Kalevalaseuran vuosikirja 52. 1972. WSOY.
• Köllit – kappale iloista kansanperinnettä. Teoksessa Nuorten tieto 1. Lukemista hyödyksi ja huviksi, toim. Raimo Wikstedt, 1963. WSOY.