Kirkkomäen seisake

Kirkkomäki
Perustiedot
Lyhenne Kkä[1]
Rataosa Turku–Hangonsaari
Sijainti 60°40′21.144″N, 021°47′56.837″E
Osoite Kirkkomäentie 281, 23200 Vinkkilä
Kunta Vehmaa
Avattu 1.9.1924[1]
Lakkautettu
 • henkilöliikenne  27.5.1990[1]
 • tavaraliikenne  1956[1]
Asemarakennus
Tyyppi Puurakenteinen seisakerakennus
Purettu kyllä[1]
Ratapiha
Raiteisto 1 pääraide
Km   Lyh. Liikennepaikat
70,0 Hgs Hangonsaari
68,0 Hepokari
67,7 Esso Esso
67,5 Hepokarin satama
66,8
66,1 Kt Kalaranta
Seututien 196 alitus
65,1 Ukp Uusikaupunki
61,5 Halola
60,3 Petes
57,3 Klt Kalanti
55,7 Vel Vellua
52,1 Mrj Maarjärvi
49,6 Kmk Kiimkallio
46,6 Rhm Rahkmala
44,7 Vnl Vinkkilä
42,5 Uh Uhlu
39,6 Kkä Kirkkomäki
36,~ Pyheen saha
35,8 Htm Hietamäki
35,0 Laajoki
34,3 Uni Unikankare
32,7 Kaarleinen
31,2 Vll Vallainen
30,6 Mynäjoki
30,0 Junnilan konepaja
29,9 Myn Mynämäki
26,9 Nut Nutturla
25,2 Mah Mahala
23,1 Vainoinen
22,2 Pmä Pohjamäki
21,0 Nsn Nousiainen
20,0 Alistupa
19,5 Hirvijoki
18,8 Kairinen
17,7 Mku Masku
16,8 Kankainen
16,6 Maskunjoki
16,8 Maskun teollisuusalue
16,2
14,1 Jonkkunen
13,2 Piuha
Seututien 192 tasoristeys
11,2 Mke Miekelä
9,4 Vatsela
8,6  Naantaliin
8,2 Rai Raisio
7,3 Krr Kerrola
Kantatie 40:n ylitys
6,4 Nes Neste
10,7 Vie Viheriäinen
Seututien 185 alitus
5,4
4,7 Iha Ihala
7,1 Pernon telakka
3,9 Turkuhalli
Seututien 185 ylitys
3,8
3,7 Raisionjoki
3,2 Jrk Jyrkkälä
2,5 Pahaniemi
Pansion telakka
Kantasatama
0,8 Tkut Turku tavara
Tus Turku satama
Valtatie 8:n ylitys
0,0 Tku Turku päärautatieasema
Valtatie 9:n alitus
 Toijalaan
 Helsinkiin
Merkkien selitykset

Kirkkomäen seisake (lyh. Kkä) oli Uudenkaupungin radan varressa sijainnut lakkautettu seisake. Thure Hellströmin suunnittelema[2] seisake perustettiin Vehmaalle radan ja Kirkkomäentien risteykseen vuonna 1924. Seisake sijaitsi hyvin syrjäisellä paikalla, joten se muutettiin laiturivaihteesta seisakevaihteeksi ensin väliaikaisesti, muutaman kuukauden ajaksi vuonna 1949 ja lopulta pysyvästi 1.10.1953. Kun tavaraliikenne Kirkkomäellä loppui vuonna 1956, liikennepaikka muutettiin seisakkeeksi. Henkilöliikenne seisakkeelle lakkautettiin puolestaan vuonna 1990.[1]

Itse seisakerakennus purettiin lakkauttamisen jälkeen.[1] Liikennepaikalla on kuitenkin vielä jäljellä asuinrakennus, sauna ja ulkorakennus.[3][4] Ne siirtyivät Senaatti-kiinteistöjen myyntilistalle vuonna 2007 ja yksityisomistukseen vuonna 2008.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 113. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
  2. ↑ Mika Vähä-Lassila: Asemarakennukset Turku-Uusikaupunki mikanhuone.com. Viitattu 27.12.2009.
  3. ↑ Yhdeksän määräalaa rakennuksineen tulee myyntiin Vakka-Suomen radalla - Nousiaisten ja U:gin asemat eivät ole listalla. Vakka-Suomen Sanomat, 8.10.2007. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Harri Suomalainen: Senaatti-kiinteistöt omistaa - Rautatierakennukset kiinnostavat ostajia. Vakka-Suomen Sanomat, 7.1.2008. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Sari Honkasalo: Kalannin, Maskun ja Vehmaan asemakaupat tehty. Vakka-Suomen Sanomat, 21.4.2008. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]