Kielikampelat (Cynoglossidae) on kampelakaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä vesistä kaikista valtameristä.
Lajit ja anatomia
Varhaisimmat kielikampeloiden heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Kielikampeloiden heimoon kuuluu 3 sukua ja lähteestä riippuen 116–127 lajia. Heimo jaetaan kahteen alaheimoon, jotka ovat Cynoglossinae ja Symphurinae.[1][2]
Suurimmat kielikampelalajit voivat saavuttaa 48 cm pituuden, mutta yleensä ne jäävät alle 30 cm pitkiksi. Ruumiinmuodoltaan ne ovat litteitä ja pitkulaisia kaloja, vartalo kapenee pyrstönkärkeä kohden. Selkä- ja peräevät ovat sulautuneet pyrstöevän kanssa ja vatsaevät ovat yhtyneet peräevään. Rintaevät puuttuvat heimon lajeilta. Kielikampeloiden silmät ovat pienikokoiset ja sijaitsevat vasemmalla kyljellä. Suu on pieni ja epäsymmetrinen, Cynoglossinae-alaheimon kaloilla alahuulessa on koukkumainen uloke. Kylkiviiva puuttuu kummaltakin sivulta. Väritykseltään kielikampelalajit ovat ruskeita tai harmaita ja ruumiissa voi olla tummempia täpliä, laikkuja tai poikkiviiruja. Silmätön kylki on valkoinen tai kellertävä.[1][2][3]
Levinneisyys ja elintavat
Kielikampelalajeja tavataan Atlantista, Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Suurin osa lajeista on mereisiä ja elävät matalissa vesissä hiekka- tai mutapohjilla. 5 lajia elää makeissa vesissä Kaakkois-Aasiassa. Symphurinae-alaheimon lajit elävät syvemmissä vesissä 300–1 500 metrin syvyydessä. Eräs tämän alaheimon lajeista elää jopa veden alaisten kuumien lähteiden läheisyydessä, joissa vesi on hyvin kuumaa, hapanta ja rikkipitoista ja joissa kalat ovat hyvin harvinaisia. Kielikampelalajit ovat syötäviä, mutta eivät kaupallisesti erityisen merkittäviä.[1][2][3][4][5]
Lähteet
