Khefrenin pyramidi on alkuperäiseltä korkeudeltaan 143,5 metriä korkea ja nykyiseltä korkeudeltaan 136,5 metriä.[1] Sen pohja on 215 metriä leveä. Pyramidin tilavuus on 2 211 096 kuutiometriä. Pyramidin kaltevuus on 53°10'.[2] Khefrenin pyramidi on hiukan sen vieressä olevaa Kheopsin pyramidia matalampi, mutta koska se rakennettiin 10 metriä korkeammalla olevalle kalliolle, sen huippu nousee korkeammalle. Khefrenin pyramidi on myös hiukan Kheopsin pyramidia jyrkempi.[3]
Rakentaminen
Khefrenin pyramidi rakennettiin hiukan viettävälle kalliolle, joten sen alustan kaakkoiskulmaa jouduttiin nostamaan ja luoteiskulmaa madaltamaan. Suurin osa pyramidista päällystettiin Turan kalkkikivellä. Päällysteestä on jäljellä ylin neljännes, sillä kivirosvot ovat vieneet alemmat kivet.[3]
Käytävät ja kammio
Khefrenin pyramidin sisälle johtaa kaksi alaspäin viettävää käytävää. Ylemmän sisäänkäynti on pohjoissivulla 11,5 metriä pohjatason yläpuolella, ja alemman sisäänkäynti on pohjatasolla. Käytävät kohtaavat pyramidin sisällä, ja käytävä jatkuu vaakatasossa lähes pyramidin keskellä olevaan hautakammioon, joka on kooltaan 14 × 5 metriä ja korkeudeltaan 6,8 metriä. Hautakammiossa on sarkofagi, joka on tehty mustasta graniitista. Löydettäessä sen kansi oli kahtena kappaleena. Giovanni Battista Belzoni löysi kammion vuonna 1818, mutta havaitsi että se oli ryöstetty. Sarkofagista löytyi härän luita.[4]
Ympäristö
Khefrenin pyramidin itäpuolella on faaraon kuolintemppelin rauniot. Temppeli oli suurempi kuin aiemmin rakennettujen pyramidien kuolintemppelit. Temppelissä oli suuria faaraon patsaita, jotka siirrettiin pois ehkä 18. dynastian tai Ramses II:n aikana. Kuolintemppelistä lähtee itään päin noin 500 metrin pituinen käytävä, jonka päässä ovat laaksotemppeli ja sfinksitemppeli. Laaksotemppeli on melko hyvin säilynyt. Sfinksitemppelin edessä ja käytävän vieressä on Gizan sfinksi, joka katsoo poispäin pyramidista.[5] Pyramidin eteläsivulla on pieni, jo lähes kokonaan kadonnut sivupyramidi nimeltä GII-a.[6]