Suomen armeijan liikekannallepano alkoi yleisinä harjoituksina 17. kesäkuuta 1941. Rykmentti perustettiin osin palveluksessa olevista varusmiehistä ja pääosin Hämeestä palvelukseen kutsutuista reserviläisistä. Rykmenttiin kuuluivat:
Forssassa perustetut joukot marssitettiin Matkun asemalle, mistä lähti juna 20. kesäkuuta Valkealaan. Joukot purettiin Kirjokiven asemalla, jonne ne saapuivat 22. kesäkuuta. Patteristo ilman 8. patteria lähti edelleen Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden ja Joensuun kautta Hammaslahteen, jonne saavuttiin 1. heinäkuuta. Sarviniemessä olevalle 8. patterille oli 13. kesäkuuta alkanut marssiharjoitus, joka päättyi Luumäen asemalle. Patteri jatkoi junalla Hammaslahteen, missä se liittyi patteristoonsa. Patteristo lähti marssien Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran Öllölän kautta Korpiselkään lähemmäs raja-aluetta.[1]
Keskittäminen ja sodan alun tehtävä
Rykmentin II patteristo alistettiin 19. kesäkuuta 1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston 76 K 02 ja 122 H 10 -tykit sekä henkilökohtaiset aseet. Patteristo siirtyi 27.7. asemiin Rautjärven Miettilään tukemaan 18. divisioonaan kuuluvaa Jalkaväkirykmentti 27:ää 31. heinäkuuta aloittamaa hyökkäystä. Hyökkäys johti Ilmeen kylän valtaamiseen 4. elokuuta.[2]
Loppuosa rykmentistä määrättiin 5. divisioonan tykistöksi ja kuljetettiin 29. kesäkuuta 1941 Tohmajärvelle. II patteristo jäi suorittamaan suojajoukkotehtäväänsä.[2]
