Voimala sijaitsee 1,7 kilometriä Keila jõen joensuusta aivan Keilan kosken niskalla. Se hyödyntää, aikaisempien vesimyllyjenkin tapaan, joessa kolmen vesiputouksen matkalla tapahtuvaa olevaa luontaista yli 8 metrin putotusta. Suurin pudotus on kuuluisalla Keilan vesiputouksella, joka on 6,0 metriä korkea. Muut putoukset on 0,5 ja 1,5 metriä korkeita.[1]
Vesi tuodaan voimalaitokselle yläjuoksulle rakennetulla 100 metriä pitkää kanavaa pitkin. Kanava on noin 2 metriä syvä ja sen vedenäärää on kasvatettu rakentamalla Keila jõgeen kanavan alle 1,2 metriä korkea ja 75 metriä leveä pohjapato. Se nostaa kanavassa virtaavan veden korkeudeksi kaksi metriä. Voimalassa sijaitsee yksi Kaplan-turbiini, jonka sähkögeneraattorin nimellisteho on 0,365 MW.[1]
Vuonna 1831–1833 rakennettu suuri vesimylly muutettiin sähkögenerattorin avulla sähkövoimalaksi vuonna 1928. Silloin sen sähköteho oli aluksi 0,125 MW. Voimalaa modernisoitiin vuonna 1936 ja 1950-luvulla siihen lisättiin toinen 0,125 MW generaattori. Voimala toimi 0,25 MW teholla 1990-luvun lopulle, jolloin se suljettiin. Vuosina 2004–2005 voimalan rakennus kunnostettiin ja sille palautettiin 1920-luvun ilme. Voimalaitos alkoi tuottaa taas sähköä vuonna 2005, jolloin sen sähköteho oli nostettu arvoon 0,365 MW.[1]
Kultuurimälestiste riiklik register: Keila-Joa mõisa vesiveski(viroksi), 25.11.1997, viitattu 3.7.2017
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: et:Keila-Joa hüdroelektrijaam