Kaukokiito on yksityinen suomalainen kuljetusalan yritys, jonka terminaali- ja linjaverkosto muodostuu paikallisista yrittäjistä. Kaukokiito kuljettaa vuosittain noin 4 miljoonaa lähetystä 2 000 työntekijän voimin. Kuljetuskalustoon kuuluu yli 1 000 ajoneuvoyksikköä. Kaukokiidon omistavat suomalaiset liikennöitsijät, jotka vastaavat omilla toiminta-alueillaan paitsi Kaukokiito-järjestelmän runkoliikenteestä myös terminaalitoiminnoista. [1]
Kaukokiidon palveluita yrityksille ovat kotimaan paketti-, kappaletavara- ja rahtikuljetukset sekä terminaali- ja varastointipalvelut. Kaukokiidolla on Suomessa 28 terminaalia, joiden yhteydessä toimivat sekä kotimaan että ulkomaan terminaalitoiminnot ja nouto- sekä jakelupalvelut. Pääterminaalit sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Varastopisteitä on lisäksi suurimmilla talousalueilla.[1]
Kaukokiito Oy perustettiin huhtikuussa 1953. Ensimmäinen toimipiste oli Helsingin Hakaniementorilla. Vuonna 1956 Kaukokiito Oy muutti nimensä Helsingin Kaukokiito Oy:ksi.
Suomen Kaukokiito Oy perustettiin vuonna 1958 valtakunnalliseksi katto-organisaatioksi. Sen toimitusjohtajana oli 1960–1984 Saimi Westerlund, alan ensimmäinen naisjohtaja Suomessa[2].
1960-luvun alussa Kaukokiito-järjestelmässä oli mukana yli sata liikenteenharjoittajaa ja noin 600 kuorma-autoa. Suomen Kaukokiito Oy:n tunnuksilla varustetut autot liikennöitsivät Pohjoismaiden lisäksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan sekä Neuvostoliittoon.
1970-luku oli voimakkaan laajentumisen aikaa. Kansainvälinen liikenne oli vilkasta. Metsälän terminaali ja ensimmäiset varastohotellit Vantaan Voutilassa ja Tampereella otettiin käyttöön.
1980-luvulla kuljetusalalla tapahtui voimakas keskittyminen ja kilpailu kiristyi. Suomen Kaukokiito Oy keskittyi pelkästään kotimaan tavaralinjaliikenteen kehittämiseen.
1990-luvun alussa Kaukokiidon nouto- ja jakelutoimintoja sekä osia linjaliikenteestä siirrettiin eri yhteistyöyritysten hoidettaviksi. Suomen Kaukokiito Oy:n asema valtakunnallisena katto-organisaationa vakiintui.
2000-luvun alkaessa Kaukokiito eli voimakkaan kasvun aikaa. Kalustoon ja terminaaleihin investoitiin eri puolilla maata. Pääkaupunkiseudun uusi 15 000 neliön suuruinen terminaali valmistui keväällä 2005 Vantaan Voutilaan.
Vuonna 2003 Kaukokiito juhli 50-vuotista taivaltaan. Samana vuonna ilmestyi historiateos Kaukokiito Suomalainen – 50 vuotta.
Vuonna 2013 Kaukokiito otti käyttöönsä uuden toiminnanohjausjärjestelmän, Repsikan, sekä uuden sähköisen tilausportaalin nimeltään Kaukoputki.[1]
Vuonna 2020 Kaukokiito otti käyttöönsä ensimmäisenä suomalaisena rahtikuljettajana digitaalisen toimitusketjun. Se tarkoittaa, että lähetykset toimitetaan ilman paperista rahtikirjaa. Vain vaarallisten aineiden kuljetuksessa käytetään vielä perinteistä rahtikirjaa.
