Kati Launis

Kati Launis (s. 1968) on suomalainen kirjallisuudentutkija ja kirjallisuuden dosentti. Hän työskentelee kirjallisuuden professorina Itä-Suomen yliopistossa 1. tammikuuta 2023 lähtien.[1] Launis on tutkinut suomalaista naiskirjallisuutta, lukijuutta, työväenkirjallisuutta sekä sairauden ja lapsuuden merkityksiä Suomen kirjallisuudessa, ja tuonut tutkimuksessaan esiin unohdettuja suomalaisia naiskirjailijoita. Hänen väitöskirjansa Kerrotut naiset (Suomen Kirjallisuuden Seura, 2005) kertoo Suomen ensimmäisistä naisten kirjoittamista romaaneista[2]. Hänen asiantuntija-aluetta ovat naiskirjallisuus ja sen historia, sekä digitaalinen kirjallisuudentutkimus.

Launis on kirjoittanut Hiiskun sisarusten (Aune, Kyllikki sekä Helka) elämäkerran Kynän kantama elämä[3], joka julkaistiin vuonna 2017. Hän kuuluu myös työryhmään, joka toteuttaa Koneen Säätiön rahoittaman hankkeen Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä (2020–2023). Aikaisemmin Launis on työskennellyt useissa poikkitieteellisissä projekteissa, kuten Itä-Suomen yliopiston hankkeessa LibDat: Kohti pidemmälle kehittynyttä lainaamis- ja lukemiskulttuuria (Suomen Akatemia, 2017–2021), sekä Emil Aaltosen säätiön tukemassa, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteisessä Tekstit Liikkeessä -tutkimuksessa (2018–2020), joka on ensimmäinen suomalais-venäläistä naiskirjallisuuden historiaa laajasti tarkasteleva projekti.[4][5]

Launis valmistui Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta tohtoriksi vuonna 2005, ja dosentiksi vuonna 2012.[6] Hän on kotoisin Huittisista, ja asuu nykyisin Liedossa.[7]

Julkaisuja

  • Mitä tehdä, kun Shakespeare ei vloggaa eikä Waltari twiittaa? Kirjasto, koulu ja nuorten uudistuvat lukemiskulttuurit (2020) yhdessä Aino Mäkikallin kanssa
  • Childhood, literature and science: Fragile subjects (2017) yhdessä Jutta Ahlbeckin, Päivi Lappalaisen sekä Kirsi Tuohelan kanssa
  • Kynän kantama elämä. Kirjoittavat Hiiskun sisaret (Sigillum, 2017)
  • Working-Class Literature(s): Historical and International Perspectives (2017) yhdessä Elsi Hyttisen kanssa
  • Luokan ääni ja hiljaisuus. Yhteiskunnallinen luokkajärjestys 2000-luvun alun Suomessa (2016) Anttila Anu-Hanna, Kauranen Ralf, Launis Kati, Ojajärvi Jussi
  • Miten Suomi muuttui 2000-luvulle tultaessa? (2016) teoksessa Luokan ääni ja hiljaisuus: yhteiskunnallinen luokkajärjestys 2000-luvun alun Suomessa, tekijöinä Jussi Ojajärvi, Katariina Mäkinen, Kati Launis, Emma Lamberg, Lauri Lahikainen, Ralf Kauranen, Harley Bergroth, Anu-Hanna Anttila
  • International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research – Theme issue of Journal of Finnish Studies (2015) yhdessä Kirsti Salmi-Niklanderin kanssa
  • Kipupisteissä. Sairaus, kulttuuri ja modernisoituva Suomi (2015) yhdessä Jutta Ahlbeckin, Päivi Lappalaisen, Kirsi Tuohelan ja Jasmine Westerlundin kanssa
  • Nainen kulttuurissa, kulttuuri naisessa (2015) yhdessä Viola Parente-ÄŒapkován, Heidi Grönstrandin, Ritva Hapulin kanssa
  • Saamelaisuus kirjallisuudessa. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen teemanumero (2015) yhdessä Viola Parente-ÄŒapkován kanssa
  • Sanelma – Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja 2013 (2014) toim. Kati Launis
  • The Vision of an Equal Nation: Russian-Finnish Author and Feminist Marie Linder (1840–1870) (2014) teoksessa Women Telling Nations
  • Alli Nissinen (1866-1926) (2013) kokoelmateoksessa Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle
  • From Italy to the Finnish Woods – The Rise of Gothic Fiction in Finland (2013) kokoelmateoksessa Gothic Topographies: Language, Nation Building and ‘Race’
  • Kenelle nautinto kuuluu? (2012) kokoelmateoksessa Kertomuksen luonto
  • Runoja ja uunilahnaa : Hiiskun sisarten ja Kaarlo Sarkian ystävyydestä (2012) Ritvan ystäväkirja
  • Kerrotut naiset — Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä (SKS, 2005)

Lähteet

  1. ↑ Kati Launis ([email protected]) UEFConnect. Viitattu 20.1.2023.
  2. ↑ Romaanit olivat naisten äänitorvi 1800-luvulla Yle. 9.11.2005.
  3. ↑ Hiiskun sisarten lyhdyt Turun Sanomat. 26.9.2017.
  4. ↑ Tekstit Liikkeessä tekstitliikkeessa.com.
  5. ↑ Tekstien ylirajainen liike Hiiskuttua. 7.11.2018.
  6. ↑ Kati Launis fi.linkedin.com.
  7. ↑ Jouko Grönholm: Kotilieden hengettärestä kasvaa tavoitteistaan tietoinen sinisukka Turun Sanomat. 12.11.2005. Arkistoitu 24.5.2021. Viitattu 24.5.2021.

Aiheesta muualla