Kassaatio (ransk. cassation < lat. cassare 'peruuttaa') tarkoittaa muutoksenhakukeinoa, jossa tuomioistuimen antama tuomio tai päätös saatetaan ylemmän muutoksenhakutuomioistuimen eli ylioikeuden tutkittavaksi sillä perusteella, että tuomiossa on sovellettu lakia virheellisesti. Kassaatiotuomioistuin voi ainoastaan kumota alemman oikeuden antaman tuomion ja palauttaa asian takaisin sinne käsiteltäväksi mutta ei voi muuttaa tuomiota.^[1]

Kassaatio ei ole käytössä Suomen tuomioistuinlaitoksessa, sillä Suomessa ylioikeudet (hovioikeudet^[2]) ja korkeimmat oikeudet (korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus) voivat muuttaa alemman oikeusasteen tuomioita harkintansa mukaan; myös hallinto-oikeudet voivat tietyissä tilanteissa muuttaa hallintoviranomaisten tekemiä päätöksiä^[3]. Poikkeuksen edellä mainitusta pääsäännöstä muodostavat kunnallis-, kirkollis- sekä aluevalitusmenettelyt, jotka ovat luonteeltaan laillisuusvalituksia^[4][5][6], joita käsitellessään hallintotuomioistuin voi lähtökohtaisesti vain joko kumota (ja palauttaa) tai pitää voimassa viranomaisen päätöksen - kyse on siis kassatorisista muutoksenhakukeinoista^[7][3][8].

Kassaatio-oikeus on käytössä muun muassa Ranskassa (Cour de cassation^[1][7]), Belgiassa (Hof van Cassatie), Alankomaissa (Hoge Raad der Nederlanden), Liettuassa ja Virossa^[9].