Eskelinin vanhemmat olivat merikapteeni Nikolai Eskelin ja Sidonia Antoinetta Boberg. Hän toimi ensin liikeapulaisena opiskellen samaan aikaan Helsingin ruotsalaisessa tyttökoulussa. Ylioppilaaksi hän valmistui 1885. Hän sai erivapaudella opiskeluoikeuden Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa.[2] Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1888 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1895. Samana vuonna hän väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi.[3] Hänen väitöskirjansa nimi oli Studier öfver tarminvagination.[4]
Eskelinillä oli yksityissairaala Tampereella 1900–1903 ja Helsingissä 1907–1917 (Sanitas). Vuosina 1903–1905 ja 1912 hän toimi lääkärinä amerikansuomalaisten parissa.[4] Hänen pitkäaikainen elinkumppaninsa oli Hanna Charlotta Maria Cederholm (1869–1942) suomenruotsalainen piirustuksenopettaja, taiteilija ja kirjailija. [5]
Eskelin julkaisi terveyden ja sairaanhoidon alalta muutamia yleistajuisia teoksia, kuten Henkilökohtaisesta terveydestä (1927), ja sairaanhoitajien oppikirjan Gynegologinen sairashoito (1924, ilmestyi suomeksi ja ruotsiksi). Hän toimitti Kotilieden lääkärikirjan 1929, joka ilmestyi aikojen kuluessa kymmenenä painoksena.[4][6]
Lähteet
↑Eskelin, Karolina hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
↑ abKolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 129. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4
↑ abKaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 96. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
↑ abcIlmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 174.
↑Naisten aika: Valkoinen varis ja muita oppineita naisia, Gaudeamus Helsinki University Press, 2015, Osio: III Opiskelijatytöistä vaikuttajanaisia – Tohtori Karolina Eskelin, kirjoittaja Heini Hakosalo
