Karl August Hermann (1851–1909) oli virolainen kielentutkija ja kirjailija. Hän valmistui ylioppilaaksi 1874, harjoitti kielitieteellisiä opintoja Leipzigissa ja väitteli tohtoriksi 1880 (väitöskirja Der einfache Wortstamm und die drei Lautstufen in der estnischen Sprache).[1]
Hermann työskenteli vuodesta 1881 alkaen yli 15 vuotta sanomalehtimiehenä ja toimitti lehtiä Eesti Postimees, Pärnu Postimees ja Postimees. Hänet nimitettiin vuonna 1889 Tarton yliopistoon viron kielen lehtoriksi, ja hän oli virassa kuolemaansa saakka. Hermann julkaisi paitsi pieniä kieli- ja kansatieteellisiä tutkielmia sekä kaunokirjallisia kirjoituksia ja käännöksiä, myös viron kieliopin Eesti keele grammatik I–II (1884, 1896), jossa hän asettaa oman kotiseutunsa Põltsamaan murteen kirjakielen pohjaksi, sekä Viron kirjallisuuden historian Eesti kirjanduse ajalugu (1898), joka puutteistaan huolimatta oli ensimmäinen lähes täydellinen esitys viron kirjakielen ja kirjallisuuden kehityksestä.[1]
Hermann toimi merkittävällä tavalla myös musiikin alalla. Hän sepitti suuren joukon kansanomaisia kuorolauluja, johti laulukuoroja ja laulujuhlaesityksiä sekä toimitti vuodesta 1885 musiikkilehteä Laulu ja mängu leht. Hermann työskenteli sitkeästi Viron kansansivistyksen kohottamiseksi ja kansallistunteen ylläpitämiseksi silloinkin, kun venäläisen ylivallan voimistuessa monet vetäytyivät syrjään.[1]
Sävellyksiä (valikoima)
- Kesäpäivä saaristossa, (Süda tuksub)[2]
- Kaunis mull on synnyinmaa. myös: Kaunis olet, synnyinmaa[3][4]
- Taasen linnut pienet[4]
- Oon suomalainen[5]
- Eestlane olen = Eestlane olen ja Eestlaseks jään[6]
- Tullos, sisko, seurahamme[7]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
