Kankaanpään kirkko on vuonna 1839 käyttöön vihitty päätytornillinen, puurakenteinen ja sisäviisteinenselvennä ristikirkko Kankaanpäässä.[1] Kirkko edustaa uusklassismia tyylisuunnaltaan.[2] Kirkon suunnitteli saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel.[2] Istumapaikkoja kirkossa on noin 1 000.[2]
Kirkon ristikeskuksessa on laakealla telttakatolla katettu attikamainen korotusselvennä. Ristikeskuksessa on kupoli. Uusklassismia edustava päätytorni on kupukatteinen. Felix Frang on maalannut kirkon Kristuksen kirkastuminen -nimisen alttaritaulun vuonna 1922.[1] Vuosina 1938–1939 Urho Lehtinen maalasi kirkkosalin seiniin maalaukset. Urut on puolestaan valmistanut Hans Heinrich. Uruissa on 40 äänikertaa.[2]
Kirkko on Satakunnan suurimpiin[2] puukirkkoihin lukeutuva, ja se sijaitsee kirkonmäellä näkyen kauaksi Ruokojärven taakse.[1] Myös Isojoen ja Kauhajoen rajalla sijaitsevasta Lauhanvuoren kansallispuiston näkötornista voi kiikareilla 24-metrisen[2] kirkontornin havaita.[3]
Kankaanpään kirkko sijaitsee osoitteessa Keskuskatu 64.
Historia
Vuonna 1641 perustettiin Suur-Ikaalisten kirkkopitäjä, johon Kankaanpää liitettiin. Vuonna 1756 paikkakunnalle valmistui kirkko, nykyisen kirkon edeltäjä. Vuonna 1759 Kankaanpäälle myönnettiin kappelioikeudet. Kankaanpää on ollut itsenäinen seurakunta vuodesta 1841 lähtien, jolloin Ikaalisten kirkkopitäjä purettiin.[2]
Nykyinen kirkko vihittiin 2. kesäkuuta 1839 käyttöön. Tosin tuolloin rakennus oli vielä kesken osittain. Kaikki paikkakuntalaiset sukupolvet ovat kirkon valmistumisen jälkeen osallistuneet korjaustöihin ja uudisrakentamiseen. Viimeksi rakennusta on korjattu kirkon 150-vuotisjuhliksi.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
