Kalevi Pihlaja

Toivo Kalevi Pihlaja (13. helmikuuta 1940 Aura – 2. syyskuuta 2022 Turku)[1] oli suomalainen kemisti ja professori.[2] Hän oli Turun yliopiston fysikaalisen kemian professori vuodesta 1978. Hänen tutkimusalaansa olivat rakennekemia ja orgaanisen kemian spektroskooppiset menetelmät.[3]

Pihlaja vaikutti merkittävästi siihen, että Turkuun saatiin ensimmäinen nykyaikainen NMR-spektrometri, JEOL GX400, vuonna 1984 ja että Turun yliopisto ja Åbo Akademi perustivat yhteisen Kemian laitekeskuksen. Tieteellisen uransa ohessa Pihlaja hoiti lukuisia luottamustehtäviä. Hän toimi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina Turun yliopistossa (1981–1986) ja jäsenenä Suomen Akatemian luonnontieteellisessä toimikunnassa (1980–1985). Professori Pihlajalle myönnettiin hänen ansioistaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki vuonna 1995. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1982.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Harri Lönnberg, Maarit Karonen, Juha-Pekka Salminen ja Jouko Korppi-Tommola: Kalevi Pihlaja Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 30.12.2024.
  2. ↑ Professor Kalevi Pihlaja – A Tribute (juhlakirjoitus Kalevi Pihlaja 60 vuotta). Arkat USA, Inc. (englanniksi)
  3. ↑ Facta 2001, 12. osa, palsta 752. WSOY, 1985.