Puuseppänä Kalannin Harikkalassa työskennellyt Heininen toimi myös itseoppineena rakennusmestarina. Hän korjasi muun muassa Kalannin kirkon tornin puisen yläosan nykyiseen kuosiinsa vuonna 1884 ja kunnosti ainakin Mynämäen, Velkuan, Pyhärannan ja Pyhämaan kirkkoja.[2] Lisäksi Heininen urakoi muun muassa 1901 valmistuneen Laitilan pappilan.[3] Vuosina 1903–1926 hän omisti Pyhärannan Radansuun kylässä toimineen vesimyllyn. Heininen ajanmukaisti vanhaa myllyä ja asensi sen yhteyteen modernin sirkkelisahan.[2]
Heininen vaikutti kunnalliselämässä ja vuonna 1907 hänet valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa.[1] Heinisen eduskuntatyö päättyi yhteen kauteen, sillä seuraavissa vaaleissa hän jäi varasijalle.[4] Heininen kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen 73-vuotiaana marraskuussa 1926.[2]
Perhe
Kaarlo Heinisen puoli oli Kalannissa syntynyt Amanda Ulrika Kaarlentytär (1861-1954), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1883.[1] Pariskunnalla oli kolme lasta.[5]
