Tämä sivu pähkinänkuoressa:Tämä on käyttäjän tekemä Wiki-Kikka-FAQ, ei siis Wikipedian virallinen ohjesivu. Tuolta löytyvät Wikipedian ohjeet. Tälle sivulle on kerätty yhteen sekalainen kokoelma kikkoja jotka olen kokenut hyväksi Wikipedian muokkaamisessa, ohjeita ja linkkejä Wikipedian ohjeisiin. --Linkkerpar--™
En käytä ollenkaan visuaalista muokkainta vaan teen muokkaamisen suoraan wikitekstiin, sitä pääsee muokkaamaan väliotsikoiden vieressä olevista [muokkaa wikitekstiä] tai sivun yläreunasta näkyvistä Muokkaa wikitekstiä linkeistä. Tämän sivu kikat ei ole välttämättä päde jos käyttää visuaalista muokkainta. Tällä sivulla olevat ohjeet ovat vain summittaisia pikaohjeita ja tarkempia tietoja voi katsoa Wikipedian ohjeista joista osa löytyy tällä sivulla olevien eri osioiden yhteydestä.
Kun muokkaa wikitekstiä siitä erottaa paremmin koodit tekstin seasta jos laittaa muokkausikkunan yläpuolella olevasta työkalurivistä syntaksin värityksen päälle. Se on oletuksena pois päältä ja sen saa laitettua päälle klikkaamalla kynä ikonia joka on väriltään musta jos se on pois päältä ja päällä ollessan sen väri on sininen . Kun syntaksin väritys on päällä wikiteksti näkyy värillisenä syntaksin mukaan väritettynä ”vanilija mustavalkoisen” wikitekstin sijaan. Koodivirheet tulevat näkyviin värin muuttumisena, mistä on se hyöty että ne yleensä huomaa välittömästi. Lisäksi esimerkiksi muuten näkymättömät tavutukset, joita jotkin editorit käyttävät, tulevat näkyviin punaisina palleroina.
Kuvankaappauksia syntaksin värityksestä
Wikipedian wikitekstissä käytetyistä koodeista on opas Koodiopas ja mallineiden käytöstä ja tekemisestä on Mallineopas.
Esikatselua käyttämällä ei tarvitse tallentaa kirjoittamaansa jotta voi nähdä miltä muutokset näyttävät. Wikitekstin muokkausikkunan alareunassa nappula Esikatsele josta klikkaamalla voi esikatsella tehdyt muutokset tallentamatta. Vaihtoehtoisesti voi painaa Alt + p joka tekee saman. Jos pikanäppäin komento ei toimi siihen auttaa kun klikkaa hiirellä kerran muokkausikkunan muokkauskentässä.
Pikanäppäimet
Pikanäppäimien komennot ovat nopeita tapoja tehdä joitakin asioita tietokoneella. Niitä löytyy Windowsille, selaimille ja wikipedialle omat. Osa pikanäppäinkomenoista toimii yleisesti eri käyttöjärjestelmissä ja niiden sovelluksissa. Useimmiten näppäinkomento joka toimii Windowsissa toimii samoin myös Linuxissa ja toisin päin. Alla on joitakin niistä.
Windowsin pikanäppäin komentoja
Valitse kaikki
Ctrl + a
Kopioi maalattu
Ctrl + c
Leikkaa maalattu
Ctrl + x
Liitä kopioitu tai leikattu
Ctrl + v
Etsi sivulta
Ctrl + f
Peruuta toiminto
Ctrl + z
Selainten pikanäppäin komentoja
Sulje välilehti
Ctrl + w
Lataa sivu uudestaan
Ctrl + r
Avaa uusi välilehti
Ctrl + t
Avaa sulkemasi välilehti
Ctrl + vaihto + t
Avaa uusi selainikkuna
Ctrl + n
Avaa historia -sivu
Ctrl + h
Pikanäppäinkomento Ctrl + z on erittäin kätevä. Jos muokatessa pitää kumota jokin mitä on juuri tehnyt. Kun painamaa Ctrl ja sen jälkeen z saa peruutettua viimeismmän, ja nostamatta sormea Ctrl ja painamalla uudestaan z kumoutuu seuraava, tätä voi toistaa niin monta kertaa että pääsee haluttuun versioon. Jokaisella z painalluksella kumoutuu edellinen toiminto. Siinä on joku raja kuinka monta toimintoa tallentuu muistiin mutta minulla ei ainakaan koskaan ole tullut vastaan. Yleensä olen kumonnut toimintoja yhdestä noin kymmeneen.
Wikipedian pikanäppäin jolla voi tehdeä esikatselun muokkaustilassa on Alt + p. On varmaan yksi eniten käyttämiäni pikanäppäinkomentoja.
Suurissa artikkeleissa on hankalaa löytää kohta mitä haluaa muokata kun lukee esikatseltua arikkelia. Parhaiten sen löytää maalaamalla kohdasta mihin haluaa tai sen välittömästä läheisyydestä 3–4 sanaa, kopioimalla ne Ctrl + c jonka jälkeen Ctrl + f avavaa selaimen ikkunan yläosaan hakukenttän mihin kopioidun tekstipätkän voi siirtää pikakomennolla Ctrl + v ja painamalla ↵ Enter niin monta kertaa että haluttu kohta löytyy wikitekstistä. Kun saa siellä muutoksen tehtyä niin pääsee samaan kohtaan leipätekstiin etsimällä samoja merkkijonoja uudestaan ja voi jatkaa lukemista ja katsoa löytyykö uusia kohtia jota haluaa muokata.
Sanoja maalatessa on hyvä ottaa huomioon etteivät linkit, kursivoidut ja lihavoidut tekstit ole arikkelissa selaimessa esikatselun leipätekstissä samanlaisia kun ne ovat wikitekstissä jossa on mukana muotoilut.
Hiekkalaatikko
Oman hiekkalaatikon tekeminen
Käyttäjäsivulle voi tehdä hiekkalaatikon liittämällä tuon alempana olevan koodinpätkän sille ja vaihtamalla sanan Käyttäjätunnuksesi tilalle oman käyttäjätunnuksesi.
Käyttäjäsivulle voi samaan tapaan tehdä muulla nimellä alasivuja vaihtamalla Hiekkalaatikko nimien tilalle sen nimen siksi joksi haluat alasivun nimetä.
Käyttämällä esikatselua on mahdollista tehdä sivu alusta loppuun hiekkalaatikossa tarvitsematta tallentaa sitä. Kun on saanut sivun omasta mielestän valmiiksi voi tehdä hakea artikkelin nimeä jonkin Wikipedian sivun oikeassa yläreunassa olevasta hakukentästä. Jos sivua ei haulla löydy haun jälkeen sivulla tarjotaan punalinkkiä ja vaihtoehtoa luoda sivu. Kun sen avaa voi copy-pasteta alla olevilla ohjeilla hiekkalaatikon sisällön siihen ja tallentaa uudeksi artikkeliksi.
Hiekkalaatikon sisällön kopiointi artikkeliksi
Hiekkalaatikon sisällön voi kopioida pikanäppäimillä kun klikkaa hiirellä sitä ja sen jälkeen maalataan muokkausikkuna sisältö kerralla pikanäppäimillä Ctrl + a, kopioidaan se Ctrl + c. Sen jälkeen siirrytään välilehteen jolla on avattu punalinkki sivulle jonka haluaa luoda. Siellä klikataan taas hiirellä muokkausikkunaa ja liitetään hiekkalatikon sisältö siihen pikanäppäimillä Ctrl + v. Ennen julkaisemista kannattaa käyttää esikatselua ja tarkistaa että kaikki on kunnossa, jonka jälkeen sen voi julkaista painamalla muokkausikkunan alareunassa olevaa sinistä nappulaa Julkaise muutokset.
Tekstipätkien tekeminen hiekkalaatikossa
Jonkin kohdan valmiista artikkelista voi tehdä myös erikseen hiekkalaatikossa rauhassa ja tuoda artikeliin takaisin korjattuna niin että maalaa hiirellä vain sen kohdan mihin haluaa laittaa hiekkalaatikossa valmistetun ”palasen” ja liittää uuden tekstin maalatun päälle.
Joskus voi olla hyvä tehdä esimerkiksi tietolaatikko henkilöstä valmiiksi hiekkalaatikossa jonka jälkeen sen voi copy-pasteta artikkeliin valmiina.
Myös hektisissä kahvihuonekeskusteluissa voi oman kommentin tehdä valmiiksi hiekkalaatikossa jolloin ei ole pahemmin vaaraa että tulisi päällekkäinen muokkaus kun sen voi copy-pasteta kahvihuoneeseen valmiina allekirjoituksineen.
Jos jokin menee näissä pieleen niin aina pääsee pois tallentamatta muokkausikkunan alla olevasta Peruuta -linkistä ja aloittaa uudestaan.
Keskeneräisen työn varmuuskopiointi
Keskeneräisiä sivuja pystyy tallentamaan omalle koneelle samalla tavalla kopioimalla sen hiekkalaatikon tai sivun muokkausikkunasta ja liittämällä sen tekstitiedostoon omalle koneelle. Windosin editoreissa saattaa olla hankaluutena että esimerkiksi WordPad lisäsi ainakin ennen rivin siirrot kun vain avasi tekstitiedoston sillä. Sen vuoksi olen välttänyt Windowsin editorien käyttöä.
Tekstin palauttaminen takaisin menee samaan tapaan. Ensin kopioidaan teksti koneelta jonka jälkeen sen voi liittää hiekkalaatikkoon Ctrl + v. Jos on ottanut artikkeliavaruudsta keskeneräisestä muokkauksesta varmuuskopion olisi hyvä tarkistaa historia tiedoista ettei kukaan ole muokannut artikkelia sillä välillä ja tarvittaessa sitten tehdä samat korjaukset sitten omaan versioonsa. Tekstin voi liittää vanhan artikkelin päälle kopioimalla tekstin, klikkaamalla muokkausikkunaa ja painamalla Ctrl + a saa koko tekstin maalattua kerralla ja Ctrl + v voi liittää kopioidun tekstin sen päälle.
Notepad++ sopii tallentamiseen Windowsissa. LibreOffice osaa ilmeisesti myös tallentaa niin ettei se lisää ohjausmerkkejä Windowsissa kun laittaa tiedoston tarkenteeksi.txt, mutta en ole varma asiasta. Linux/Unix editoreissa ei ole noita ongelmia mutta minä olen käyttänyt silti linuxissa komentoriviä jolta olen tallentanut näin:
#cat > TiedostonNimi.txt
Jonka jälkeen olen liittänyt tekstin Ctrl + ⇧ Shift + v. Konsolelta kopiointi menee samaan tapaan Ctrl + ⇧ Shift + c. Tuolla on etuna se että se on todella nopea jos hallitsee komentorivin.
Linuxin hiiri
Jos käyttää linuxia voi hiirellä tehdä esimerkiksi lähteen tietoja kopioidessa ja liittäessä ”taikatempun”. Kun hiirellä maalaa ja kopioi maalaamansa Ctrl + c voi maalata seuraavan kohdan jonka haluaa kopioida. Kun kopioi tietoja esimerkiksi viitemallineeseen voi liittää ensiksi maalatun, kopioidun tekstin Ctrl + v. Seuraavaksi voi tähdätä hiiren kursorilla siihen paikkaan mihin haluaa liittää toiseksi maalatun tekstin ja painaa hiiren rullaa jolloin se liitetän siihen kohtaan. Näin sillä voi kopioida ja liittää kaksi tekstinpätkää yhdellä kerralla selaimen välilehdestä toiseen. Windowsissa voi siirtää vain yhden tekstinpätkän kerrallaan.
Mallineista saa uusimman version mallineen sivulta. Sen voi etsiä Wikipedian sivulla oikeassa yläkulmassa olevan hakukenttään avulla kirjoittamalla siihen Malline:Mallineen nimi. Vaihtoehtoisesti voi hakea samalla tavalla Googlella joka löytää useimiten oikean mallineen vaikka mallineen nimi ei olisi täsmälleen se mitä on haettu.
Mallineiden sivuilla on usein ohje, mutta joskus ne ovat puutteelliset. Silloin voi katsoa esimerkkiä muiden mallinetta kättävien artikkelien wikitekstistä mallia siitä miten niihin laitetaan tiedot. Artikkeleita joissa samaa mallinetta on käytetty löytää vasemmassa laidassa olevan valikon linkin ”Tänne viittavat sivut” kautta.
Wikipedian mallineiden käyttöön ja tekemiseen on opas Malline.
Näppäinmalline
Lyhyesti selitettynä {{näppäin|A}} tuottaa kuvion A jne.
Suomalaisessa Wikipediassa voi käyttää kuvia jotka on tallennettu fi-wikiin tai Wikimedia Commonsiin. Kuvia voi etsiä tuolta Wikimedia Commonsista sen omalla haulla mutta kuvien suuren määrän vuoksi on helpompaa etsiä niitä Googlen kuvahaulla Hakusanat + wikimedia katsoa tuloksista lupaavat kuvat jotka ovat Commonsista. Kun löytää kuvan joka on aiheen mukainen niin kuvan Commonsin sivulla alareunassa näkyvät luokat (engl.Category) joita seuraamalla voi löytää parempia kuvia tai enemmän kuvia samasta aiheesta.
Englannin kielisessä Wikipediassa osa sivuista on tallennettu Commonsiin mutta en-wikin kuvan sivulla on teksti: ”This is a file from the Wikimedia Commons. Information from its description page there is shown below.” Sieltä tuota lihavoitua tekstiä klikkaamalla siitä pääsee kuitenkin Commonsissa olevan kuvan sivulle. Siltä voi edetä luokkia eteen päin ja etsiä jos löytyisi parempia kuvia. Kaikkia en-wikissä olevia kuvia ei voi käyttää fi-wikissä, koska osa ei ole vapaalla lisenssillä, silloin kuvan sivulta ei löydy tuota tekstiä. Näin on monessa muussakin wikipediassa, mutta vaikka ei ymmärtäisi tekstiä sen yleensä erottaa sivulta ja pääsee sitä kautta Wikimedia Commonsiin.
Helpoin tapa lisätä kuva artikkeliin on näin [[Tiedosto:TiedostonNimi.jpg|pienoiskuva|Kuvateksti]] kuvan sijoitteluun ja kokoon on lukuisia parametreja.
Tietolaatikoissa on yleesä parametrit | kuva =, | kuvakoko = ja | kuvateksti = jotka joskus vaihtelevat hieman. Oikeat parametrit voi tarkistaa jos on tarvetta ko. mallineen sivulta joka löytyy kun kirjottaa Wikipedian hakukenttään Malline: ja sen perään mallineen nimen joka löytyy tietolaatikon ensimmäisten aaltosulkujen takaa {{. Kuva lisätään yleensä tuon kuva parametrin jälkeen esimerkiksi näin: | kuva = TiedostonNimi.jpg. Kuvan koko merkitään yleensä esimerkiksi ”250px” joka on vakiokoko ja sitä ei yleensä tarvitse merkitä, paitsi jos haluaa muuttaa kokoa pienemmäksi.
Minä olen suosinut tapaa etsiä sopivia kuvia jotka on tallennettu Commonsiin. Siellä on kuitenkin hyvä katsoa ettei kuvan sivulla ole vaatimuksia että pitää lisätä sivulle lisenssit koska silloin kuvat voidaan poistaa sieltä pian.
Kuvatekstin tavutus
Kuvatekstissä tavutuksesta on hyötyä jos kuvatekstissä on paljon pitkiä sanoja joiden takia kuvatekstin oikea reuna pykältää. Jos on laittanut syntaksin värityksen päälle niin voi jostain kopioida muuten näkymättömiä tavutusmerkkejä (esimerkiksi tästä osiosta wikitekstistä), jotka näkyvät punaisina palleroina. Niillä voi tehdä kuvan tekstiin tavutuksen jottei se pykällä oikeasta reunasta.
Yllä on kaksi kuvaparia joissa on oikealla olevassa on tavutus. Linkkejä ei voi tavuttaa muuten kun tuplaamalla sen ja tavuttamalla näkyvän oikean puolen linkistä.
Artikkeleiden loppuun tulevia koodeja
Artikkeleiden loppun tulee poikkeuksetta luokkia. Henkilöartikkeleissa saattaa tulla tällaisia mallineita ja luokkia. Jos artikkeli on lyhyt siihen saattaa tulla tynkä Tynkä. Tynkämallineesta on eri versioita aiheen mukaan. Joskus sivun loppuun voi tulla myös navigaatiomallineta joissa on wikilinkkejä saman aihepiirin artikkeleihin jne.
Kun on saanut artikkelin luoduksi se olisi hyvä tallentaa sen lähteet tuonne Wayback Machineen (aka Webarcive). Suuri osa lähteiden linkeistä menee rikki ennemmin tai myöhemmin ja teettää paljon työtä jos joutuu myöhemmin hakemaaan niille korvaavia lähteitä suuria määriä verkosta. Mikäli ne on tallennettu tuonne Wayback Machineen ne on helppo sieltä etsiä ja korvata toimimaton lähteen linkki arkistolinkillä, mikä ei aina välttämättä kyllä ole paras ratkaisu. Wayback Machinen etusivulla on sivun oikeassa reunassa on kenttä Save Page Now johon voi liittää tallennettavan sivun osoitteen, joka jälkeen painetaan kentän vieressä nappulaa SAVE PAGE. Seuraavalla sivulla pitää uudestaan painaa Save Page Now jonka jälkeen se siirtyy sivulle jossa se näyttää mitä elemettejä on tallennettu. Kun sivun tallentaminen on valmis sivulla tarjotaan mahdollisuutta mennä katsomaan juuri tallennettua sivua sekä mahdollisuutta palata tallennus sivulle ”Return to Save Page Now”. Joskus jos sivun tallennus ei onnistu niin sitä voi yrittää tallentaa uudestaan jolloin se useimmiten onnistuu.
Tuolta löytyy Wayback Machinen etusivu ja sivuston oma ohje englanniksi.
Viallisten lähteiden merkitseminen
Artikkeleissa olevat vialliset lähteet merkitään mallineella {{404}} tai {{vanhentunut linkki}} sulkevan ref-takin sisäpuolelle. Molemmista tulee teksti [vanhentunut linkki] heti lähteen jälkeen viiteosiossa josta on helppo ja nopea tarkistaa onko arikkeliin merkitty vanhentuneita linkkejä.
Keskustelu Wikipediassa
Keskusteluissa sisennyksen saa laittamalla rivin eteen tarpeellisen määrän kaksoispisteitä. Jos vastaa edellisen kommenttin niin voi kopioida hänen kommentistaan kaksoispisteet ja lisätä yhden kaksoispisteen. Oma kommentin ja toisen kommentin väliin jätetään tyhjä rivi, mutta oma kommentti hyvä kirjoittaa yhteen ilman tyhjiä rivejä jottule irrallisia rivejä joissa ei ole allekirjoitusta. Kohteliasta on myös wikilinkittää ([[wikilinkki]]) artikkelien nimet jotka maitsee kommentissaan, sekä käyttää diffejä eli linkittää sivun historian kohtaan jos puhuu. Näin saa myös useimmiten vastauksen jos kysyy jotain.
Keskusteluissa saa allekirjoituksen tuollaisesta ikonista muokkausikkunan yläpuolella olevasta työkalurivistä.
Jos ikonia ei löydy voi allekirjoituksen tehdä näppäimistöllä --~~~~. Tilden (~) sa tehtyä painamalla Alt Gr + ~ (yleensä jossain enterin lähellä), jonka jälkeen näppäimet vapautetaan ja painataan kerran Space näppäintä.
Käyttäjän keskustelusivun arkistoinnin automatisointi
Tuolla alla olevalla skriptillä voi automatisoida oman keskustelusivun arkistoinnin. Sen voi kopioida tuosta alta (ei wikitekstistä vaan tuo näkyvä koodi) oman sivun alkuun. Siitä pitää laittaa käyttäjätunnus tuon sanan Käyttäjätunnuksesi tilalle jotta se toimisi. Sen jälkeen ei tarvitsee tehdä muuta mitään muuta ja se hoitaa arkistoinnin. Rivillä jossa on counter määritellään kuinka monta keskustelua jätetään keskustelusivulle vaikka ne olisivat vanhempia kuin 30 päivää. Kolmanneksi viimeisellä rivillä on malline {{Keskustelusivuni}} joka tekee tietolaatikon missä on ohjeet keskustelusivun käytöstä.
Jokaissa sivun latauksessa päivittyvät kuluvan päivän päivämäärät viitemallineisiin. Viitemallineiden koodit voi kopioida tältä sivulta wikitekstistä jos haluaa käyttää niitä omalla sivulla, ja ne voi siellä muokata oman mieltymyksensä mukaisiksi ;). <ref name="">{{Verkkoviite | Osoite = | Nimeke = | Julkaisu = | Viitattu = 7.01.2025}}</ref> <ref name="">{{Verkkoviite | Osoite = | Nimeke = | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 7.01.2025}}</ref>