Käsiala tarkoittaa ihmisen persoonallista tapaa ja tyyliä kirjoittaa käsin. Käsiala heijastaa jossain määrin kirjoittajan mieltymyksiä ja persoonallisuutta^[1].

Käsin kirjoittamisen opettaminen on keskeinen osa perusopetusta. Aiemmin sitä kutsuttiin kaunokirjoitukseksi, joka ainakin Suomessa oli oma oppiaineensa^[2]. Opetuksen perustana ovat tyyppikirjaimet, joiden kirjoittamista harjoittelemalla oppilaalle vähitellen kehittyy oma käsiala^[3]. Tyyppikirjaimistoa on uudistettu vuosikymmenten kuluessa useaan kertaan. Nykyään Suomessa painotetaan peruskoulun opetussuunnitelmassa käsin kirjoittamisen vaiheittaista oppimista^[1].

Grafologia eli käsialantutkimus pyrkii selvittämään henkilön luonteenpiirteitä tämän käsialasta.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käsiala Wikimedia Commonsissa

• Toivo Salervo : Minkälaista on hyvä käsiala? Hyvä käsiala on selvää, sujuvaa, tasaista ja yksilöllistä, Suomen Kuvalehti, 21.10.1933, nro 43, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

• Cruz, Carlos da & Krokfors, Leena: Käsialatreeni. (Tammen treenikirjasto) Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-26-5782-7
• Impiö, Pauliina: Kaunis käsiala. (Tammen treenikirjasto) Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5285-7