Jyry-Sisu

Jyry-Sisu (lyhyesti Jyry) on Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n vuodesta 1953 lähtien tuotannossa ollut, Suomessa valmistettu raskas kuorma-automallisto. Jyry-mallisto poistui tuotannosta vuonna 1980 esitellyn S-sarjan myötä.

K-sarja

Jyry-Sisun ensimmäiset mallit K-30, K-31 ja K-33 tulivat markkinoille vuonna 1953. Mallit K-30 ja K-33 oli varustettu Henschel 513DC -moottoreilla ja K-31-malli 152-hevosvoimaisella Leyland O.680 -moottorilla.[1] K-sarjan Jyryt erottaa ulkoisesti saman ajankohdan Kontio-Sisuista konepeiton sivupellin kiinnikkeiden perusteella: Jyryssä on kolme kiinnikettä, Kontiossa kaksi.[2]

Jyry-Sisu K-44SP vuosimallia 1962.

Ensimmäinen nelivetoinen Jyry vuodelta 1955 oli mallia K-36 voimalaitteenaan 250-hevosvoimainen mekaanisesti ahdettu Rolls-Royce. Se oli tarkoitettu järeäksi lavetinvetäjäksi.[3]

Esimerkiksi mallissa K-44 SP (kuvassa) on 165 hevosvoiman Leyland O.680-moottori ja vetotapa 4x4+2: etuakseli ja telin etummainen akseli vetävät.[2] Suomen ulkopuolella harvinainen, mm. puutavara-autojen kantavuutta ja maastokelpoisuutta parantava vetotapa tuli Sisuihin vuonna 1959.[4]

Vuoden 1964 mallia olevassa, nykyään museoautoksi rekisteröidyssä K-34SP-yksilössä on Leyland O.680-moottori, synkronoimaton 6+1-vaihteinen ZF-vaihteisto ja mallia Sisu ATK oleva vetoakselisto.[5]

Jokapyörävetoista K-42BP 6x6 -mallia kokeiltiin puolustusvoimissa vuonna 1960 tykinvetäjänä auto-traktori-ratkaisussa, jossa auto vetää tykkiä tiellä ja kuljettaa lavallaan maastovetäjänä toimivaa telatraktoria. Kokeilu ei johtanut laajempaan käyttöön.[6]

1960-luvun puolivälissä pitkänokkaisia malleja alkoi korvata ns. puolibulldog-mallinen K-140-sarja. Teräksinen konepeitto vaihtui lujitemuoviseen.[7] Sarjaan kuuluvan K-148SP-mallin merkittävä käyttäjä oli TVH, jolle niitä toimitettiin aura-autoiksi 514 kappaletta vuosina 1965-66.[8]

Nokaton KB-sarja

Sisu KB-117 ohjaamo kipattuna.

Vuonna 1962 Sisu alkoi valmistaa nokattomia KB-112- ja KB-117-malleja. Näistä KB-117 oli kaksiakselinen ja KB-112 kolmiakselinen teliauto. Näissä malleissa oli tuolloin harvinainen hydraulisesti toimiva kippiohjaamo. Ohjaamot valmisti Kiitokori. Edeltävissä vuoden 1961 malleissa KB-107 ja KB-102 kippiohjaamoa ei ollut.[9][10] Leylandin 265-hevosvoimaisella O.690-moottorilla varustettu muunnos KB-112 BPT oli tuotannossa vuosina 1963-1973.[11]

KB-sarjan autoja valmistettiin vähän, vain joitakin kymmeniä kappaleita. Vuonna 2020 Suomessa on ajokuntoisina yksi KB-117- ja yksi KB-112-mallin edustaja.[10]

Sisu M-162 -lavettiauto.

M-sarja

Hytin muodon ja kokoamistavan perusteella Nakkikopiksi tai Niittikopiksi kutsuttu KB:n seuraaja, nokaton M-sarja, tuli markkinoille vuonna 1969.[12][13]

Ennen siviilimalleja kulmikas hytti oli otettu käyttöön KB-46 -tykinvetäjässä.[12][14]

Moottoritehot kasvoivat edelleen. Vuonna 1981 valmistuneessa Sisun 50-vuotisjuhlamallissa M-162 BEV:ssä moottori oli Cummins NTE 400, teholtaan 405 hevosvoimaa. M-sarjan tuotannon lähestyessä loppuaan 1980-luvun alkuvuosina kulmikasta hyttiä muotoiltiin lasikuituisella ilmanohjaimena toimivalla korotuksella.[15]

R-sarja

Jyry-Sisu R-141BPT Leyland O.690-moottorilla TVH:n väreissä.

Vuoteen 1970 mennessä otettiin tuotantoon R-sarja. Kaksiakselinen R-141 korvasi K-141:n ja R-142 nostotelimalli K-142:n. Autojen massa kasvoi ja teliautoissa alettiin käyttää nostoteliä, joka oli tullut Sisun valikoimaan Vanajan Autotehdas Oy:n fuusioiduttua Oy Suomen autoteollisuus Ab:n kanssa 1968.[16] Esimerkiksi R-141 BPT -malli, missä BPT osoittaa voimalaitteeksi Leyland O.690:n turboversion, oli tuotannossa vuosina 1968-1980.[17]

Lavettiauto R-146 CZT-6x6 edusti R-sarjan raskainta osaa. TVH:n käytössä olleessa autossa oli 315 hevosvoiman Rolls-Royce Eagle MK III -moottori ja jokapyöräveto. Vaihteisto koostui 13-vaihteisesta Fullerista ja 2-nopeuksisesta jakovaihteistosta, jolloin käytössä oli 26 vaihdetta eteenpäin. Tasauspyörästön lukkoja oli kuusi.[18]

Lähteet

  • Kekko, Ilkka: Aikansa esikuva: Sisu KB-112 1967. Vanhat koneet, 2017, nro 5/2017.
  • Kekko, Ilkka: Sisu M-162 ’72 – Niittikoppi. Vanhat koneet, 2011, nro 5.
  • Kekko, Ilkka: Sisäänajettu Sisu: Sisu K-34SP 1964. Vanhat koneet, 2017, nro 7, s. 26-31.
  • Mäkipirtti, Markku: Sisu. (2. korjattu painos. Sarja: Ajoneuvot Suomessa 4.) Tampere: Apali, 2011. ISBN 978-952-5877-05-2
  • Mäkipirtti, Markku: Suomalaiset sotilasajoneuvot. (Sarja: Ajoneuvot Suomessa 7) Tampere: Apali, 2013. ISBN 978-952-5877-29-8

Viitteet

  1. ↑ Mäkipirtti 2011, 27, 46
  2. ↑ a b Mäkipirtti 2011, 47
  3. ↑ Mäkipirtti 2011, 55
  4. ↑ Mäkipirtti 2011, 64
  5. ↑ Kekko 2017, Sisäänajettu Sisu, 31
  6. ↑ Mäkipirtti 2013, 18
  7. ↑ Mäkipirtti 2011, 85
  8. ↑ Mäkipirtti 2011, 11
  9. ↑ Mäkipirtti 2011, 96-97
  10. ↑ a b Kekko 2017, Aikansa esikuva, 22-23
  11. ↑ Mäkipirtti 2011, 95
  12. ↑ a b Mäkipirtti 2011, 165
  13. ↑ Kekko 2011
  14. ↑ Mäkipirtti 2013, 81-82
  15. ↑ Mäkipirtti 2011, 176-177
  16. ↑ Mäkipirtti 2011, 85, 154
  17. ↑ Mäkipirtti 2011, 154-155
  18. ↑ Mäkipirtti 2011, 164

Aiheesta muualla

  • Hievanen, Jouni: Mannisen Jarin -63 Jyry-Sisu. Ajolinja : trucker magazine, 1996, nro 7, s. 18-21. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka.
  • Kekko, Ilkka: Jyry-Sisu: roikkonokka. Vanhat koneet, 2011, nro 2.
  • Lehtosaari,Pirkko: Museokuormuri Jyry-Sisu juhlakulkueen nokka-auto: Iitin Ammattiautoilijat 50 v. Kouvolan Sanomat, 17.8.1997, s. 7.
  • Mäkinen, Marko: Lehtisen Repan Jyry-Sisu 147 vm. 1960 kääntää katseet : pikku-Jyry tuo muistoja. Sisu-viesti, 2004, 50. vsk, nro 2, s. 31. Helsinki.
  • Mäkinen, Marko: Rekkamiesten maailma soi Irwinin lauluissa : Risto Höylän Jyry-Sisulla merkittävä rooli Rentun ruusu-elokuvassa. Sisu-viesti, 2001, 47. vsk, nro 1, s. 12-15.
  • Rohila, Vesa: Auraus Jyry-Sisulla, jätteet 112-Scanialla : Saarisen seniorit. Ajolinja: trucker magazine, 2004, 23. vsk, nro 1-2, s. 30-33. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka.