Juhani Kärjä

Juhani Kärjä
Henkilötiedot
Syntynyt25. joulukuuta 1934
Kalajoki
Kuollut5. helmikuuta 2024 (89 vuotta)
Kuopio
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, ylilääkäri, yliopiston rehtori, johtajaylilääkäri
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto (LL 1960), Oulun yliopisto (korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri 1966, LKT 1968, audiologi 1973)
Instituutti Kuopion korkeakoulu/yliopisto
Tutkimusalue korva-, nenä- ja kurkkutaudit, erit. korvakirurgia, audiologia ja limakalvojen fysiologia
Palkinnot SVR R 1

Juhani Aukusti Kärjä (25. joulukuuta 1934 Kalajoki – 5. helmikuuta 2024 Kuopio[1]) oli suomalainen lääkäri. Hän oli vuosina 1975–1990 Kuopion yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori.[2]

Kärjä tuli ylioppilaaksi Raahen yhteislyseosta vuonna 1953. Hän opiskeli lääkäriksi Turun yliopistossa (LL 1960) ja tohtoriksi Oulun yliopistossa (LKT 1968).[2] Kärjän englanninkielinen väitöskirja (1968) oli otsikoitu Perstimulatory suprathreshold adaptation for pure tones : 1 : Basic studies on normal-hearing persons.[3][2] Hän sai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin pätevyyden 1966, ja audiologian pätevyyden 1973. Hän oli Oulun yliopiston dosentti (1970–1976).[2]

Kärjä työskenteli lääkäriksi valmistuttuaan Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) apulaislääkärinä (1961–1964). Tämän jälkeen hän oli Oulun yliopiston apulaisopettaja vuosi (1964–1973), ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYKS) apulaisylilääkäri (1973–1975). Oulussa hän toimi myös nuorisopoliklinikan lääkärinä 1960–1968 ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön lääkärinä 1969–1974 sekä Muurolan parantolan keuhkotautilääkärinä (bronkologi) 1970–1975.[2]

Seuraavaksi Kärjä siirtyi Kuopioon. Hän toimi Kuopion korkeakoulun, sittemmin Kuopion yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina vuosina 1975–1990, jona ajanjaksona hän hoiti myös korkeakoulun rehtorin tehtävää 1984–1990. Kärjä oli Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYKS) ja sitä seuranneen Kuopion yliopistollisen sairaalan tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ylilääkärinä ja johtavana ylilääkärinä lähes 25 vuotta (1975–1997).[4][2][5]

Kärjän moniin luottamustehtäviin kuuluivat esimerkiksi toimiminen Kuopion yliopiston Pohjalalaisen osakunnan inspehtorina (1979–1982), yliopiston rakentamisen neuvottelukunnan puheenjohtajana (1984–) ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan liittovaltuuston jäsenenä (1985–). Hän oli Suomen korkeakoulujen rehtorien neuvottelukunnan puheenjohtaja (1988–).[2]

Kärjä julkaisi oppikirjoja ja noin 200 tieteellistä artikkelia korva-, nenä- ja kurkkutautien, erityisesti korvakirurgian, audiologian, kroonisen välikorvatulehduksen ja limakalvojen fysiologian aloilta.[6][7][2]

Kärjä oli useiden opiskelijayhdistysten ja järjestöjen kunniajäsen. Valtiollisena tunnustuksena hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarin arvo (SVR R 1).[2]

Lähteet

  1. ↑ Kärjä, Vesa; Usenius, Taina: Kuolleita: Rehtori ja professori. Kaleva, 24.2.2024, s. 44.
  2. ↑ a b c d e f g h i Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 28. tammikuuta 2019), s. 350View and modify data on Wikidata
  3. ↑ Juhani Kärjä: Perstimulatory suprathreshold adaptation for pure tones : 1 : Basic studies on normal-hearing persons (PhD thesis (University of Oulu); julkaistu sarjassa Acta oto-laryngologica, Supplementum ; 241. Teostiedot via kansallisbibliografia Fennica) fennica.linneanet.fi. 1968. Oulu; Uppsala. Viitattu 28.1.2019.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ KYS juhlii pyöreitä vuosia. Yle uutiset 27.5.2009 (päivitys 19.4.2012). Viitattu 13.1.2015.
  5. ↑ Juhani Kärjä on joulun lapsi. (Arkistoitu – Internet Archive) Syntymäpäivähaastattelu. Savon Sanomat 23.12.2014. Viitattu 13.1.2015.
  6. ↑ Vem och vad 1996, s. 292. Helsingfors 1996. ISBN 951-50-0800-X
  7. ↑ Facta 2001, osa 9, p. 470. WSOY 1981.