Kärjä tuli ylioppilaaksi Raahen yhteislyseosta vuonna 1953. Hän opiskeli lääkäriksi Turun yliopistossa (LL 1960) ja tohtoriksi Oulun yliopistossa (LKT 1968).[2] Kärjän englanninkielinen väitöskirja (1968) oli otsikoitu Perstimulatory suprathreshold adaptation for pure tones : 1 : Basic studies on normal-hearing persons.[3][2] Hän sai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin pätevyyden 1966, ja audiologian pätevyyden 1973. Hän oli Oulun yliopiston dosentti (1970–1976).[2]
Seuraavaksi Kärjä siirtyi Kuopioon. Hän toimi Kuopion korkeakoulun, sittemmin Kuopion yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina vuosina 1975–1990, jona ajanjaksona hän hoiti myös korkeakoulun rehtorin tehtävää 1984–1990. Kärjä oli Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYKS) ja sitä seuranneen Kuopion yliopistollisen sairaalan tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ylilääkärinä ja johtavana ylilääkärinä lähes 25 vuotta (1975–1997).[4][2][5]
Kärjän moniin luottamustehtäviin kuuluivat esimerkiksi toimiminen Kuopion yliopiston Pohjalalaisen osakunnan inspehtorina (1979–1982), yliopiston rakentamisen neuvottelukunnan puheenjohtajana (1984–) ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan liittovaltuuston jäsenenä (1985–). Hän oli Suomen korkeakoulujen rehtorien neuvottelukunnan puheenjohtaja (1988–).[2]
Kärjä oli useiden opiskelijayhdistysten ja järjestöjen kunniajäsen. Valtiollisena tunnustuksena hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarin arvo (SVR R 1).[2]
Lähteet
↑Kärjä, Vesa; Usenius, Taina: Kuolleita: Rehtori ja professori. Kaleva, 24.2.2024, s. 44.