Juhani Aaltonen
Henkilötiedot
Syntynyt	12. joulukuuta 1935 (ikä 89) Kouvola, Suomi
Ammatti	muusikko
Muusikko
Aktiivisena	1950-luku–
Tyylilajit	jazz
Soittimet	huilu, sopraanosaksofoni, alttosaksofoni, tenorisaksofoni
Yhtyeet	UMO Jazz Orchestra Tasavallan Presidentti
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Juhani Antero ”Junnu” Aaltonen (s. 12. joulukuuta 1935 Kouvola)^[1] on suomalainen jazzmuusikko. Hän on suomalaisen jazzmusiikin yksi merkittävimmistä tenorisaksofonisteista ja huilisteista.

Aaltonen on UMO Jazz Orchestran ja Tasavallan Presidentti -yhtyeen perustajajäseniä.^[1] Aaltonen on 1960-luvulta alkaen soittanut useissa yhtyeissä muun muassa Edward Vesalan ja Heikki Sarmannon kanssa.^[2] Hän on työskennellyt myös ulkomaisten muusikoiden, kuten Arild Andersenin, Reggie Workmanin ja Andrew Cyrillen kanssa.^[2]

Aaltonen sijoittui Gramexin studiomuusikkojen listalle sijalle 13.^[3]

• Nana (1970, Edward Vesalan kanssa)
• Etiquette (1974)
• Strings (1976, Otto Donnerin kanssa)
• Shimri (1979, Arild Andersenin kanssa)
• Springbird (1979)
• Prana (1981)
• Suomi (1983, Sarmannon ja Helsingin filharmonisen orkesterin kanssa)
• Déja Vu (2000)
• Mother Tongue (2003, Juhani Aaltonen trio)
• Illusions of a Ballad (2006, Juhani Aaltonen trio)
• Conclusions (2009, Juhani Aaltonen Quartet)

Aaltonen on saanut musiikillisista ansioistaan lukuisia palkintoja:

• Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto (1968)^[2][4]
• Valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha (1986)^[2]
• Vantaan kulttuuripalkinto (1987)^[5][1]
• Säveltaiteen valtionpalkinto (2009)^[2]
• Jazz-Emma (2004)
• Golden Gospel (2012)

• Suomi-Fakta. WSOY, 2002.
• Discogs: Juhani Aaltonen

• Luntiala, Hannu: Jazzia Jumalan armosta – Juhani Aaltosen tarina. Aviador, 2017. ISBN 9789527063316

• Juhani Aaltosen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Ylen Elävä arkisto: Junnu Aaltonen puhuu (1971)