Jouni Ilmari Parkkali (s. 18. kesäkuuta 1955 Kuopio) on suomalainen entinen lentopalloilija. Häntä pidetään yhtenä Suomen parhaista lentopalloilijoista kautta aikojen. Parkkali valittiin Suomessa vuoden lentopalloilijaksi neljästi vuosien 1977 ja 1981 välillä. A-maajoukkueurallaan Parkkali pelasi 271 A-maaottelua.

Parkkali harrasti nuorena muun muassa telinevoimistelua ja yleisurheilua. Erkki Roivainen sai koulupelejä seurattuaan houkuteltua Parkkalin Kuopion Namikan lentopalloharjoituksiin.

Ensimmäinen mestaruussarjakausi Parkkalilla oli 1972–1973, jolloin Kuopion NMKY:n riveissä hän voitti heti pronssia. Pronssinen mitali tuli myös vuotta myöhemmin, nyt seurana Kuopion Sale. Seuraavaksi Parkkalin tie vei SM-sarjaan nousseeseen Pieksämäen Namikaan. Hän voitti joukkueen kanssa seitsemän peräkkäistä mestaruutta kausilta 1975–1981. Lisäksi hän johdatti joukkueen Euroopan Cupin finaaleihin, joissa hänet valittiin kahdesti tähdistöjoukkueeseen. Parkkali pelasi kauden 1977 ammattilaisena Istanbulissa Turkin pääsarjassa, mutta ehti osallistua Namikan pudotuspeleihin ennen SM-sarjakauden loppua. Kauden 1977 saavutuksia olivat Turkin mestaruus, Turkin Cup-kulta ja SM-kulta.

Kaudella 1980 Parkkali sai tarjouksen Italian pääsarjassa pelanneelta Torino Klippanilta, mutta kieltäytyi perheeseen tulossa olleen esikoisvauvan takia. Vauvan syntymisen jälkeen Parkkali teki sopimuksen Panini Modenan kanssa, joka ylsi Italian liigan semifinaaleihin ja saavutti cup-hopeaa.

Vuoden Italian liigassa pelattuaan Parkkali palasi Pieksämäen Namikaan. Joukkueen voitettua SM-hopeaa Parkkali suuntasi jälleen Italiaan. Hän pelasi kaudet 1983–1985 ammattilaisena Bellunon riveissä. Parkkali valittiin Italian A1-liigan kolmanneksi parhaimmaksi pelaajaksi. Lisäksi tunnettu La Gazette dello Sport -urheilulehti valitsi Parkkalin Italian neljänneksi suosituimmaksi urheilijaksi vuonna 1985.

Italiassa vietettyjen vuosien jälkeen Parkkali palasi jälleen Pieksämäen Namikaan yhdeksi kaudeksi, kunnes siirtyi 31-vuotiaana pelaajavalmentajaksi KuPS-Volleyhin. Hän saavutti joukkueen kanssa pronssia kausilta 1988 ja 1989. Tämän jälkeen Parkkali siirtyi kokonaan valmentajaksi.

Parkkali valittiin Suomen lentopallomaajoukkueeseen 17-vuotiaana 1972 ja nousi pian joukkueen tähtipelaajaksi. Parkkali pelasi 271 A-maaottelua ja osallistui vuosien 1978 ja 1982 MM-kisoihin, joissa Suomi sijoittui seitsemänneksitoista. Hän oli mukana kolmissa EM-kisoissa, joissa paras sijoitus oli seitsemäs vuonna 1983.

Parkkali alkoi heti pelaajauransa jälkeen valmentaa KuPS-Volleyssä ja jatkoi neljä kautta aina kauden 1990 loppuun, saavutuksina kaksi SM-pronssia. Hän valmensi Tornion Lentistä kaudella 1991 ja PPS:ää kaudella 1992. Kausina 1992–1994 Parkkali valmensi SM-sarjajoukkue Pallavoloa, joka saavutti Suomen Cup-hopeaa. Parkkali siirtyi kahdeksi vuodeksi Sveitsiin, jossa hän valmensi sikäläisen joukkueen mestaruuteen ja cup-voittoon.

Parkkali on toiminut lentopallomanagerina vuodesta 2000 lähtien. Hänen manageroimiaan pelaajia on noin 40, pääosin suomalaisia. Heitä ovat Riikka Lehtonen, Matti Oivanen, Mikko Oivanen, Urpo Sivula, Jukka Lehtonen, Antti Siltala, Matti Hietanen, Simo-Pekka Olli ja Petteri Laurila.

Parkkali asuu vaimonsa kanssa Maaningalla. Heillä on kaksi aikuista lasta, Hanni ja Jesse. Jesse on pelannut SM-liigassa Keski-Savon Paterin, Korson Vedon sekä Muuramen Lentopallon riveissä.

• kolme nuorten Suomen mestaruutta ja yksi hopea.
• koulujoukkueiden Euroopan mestaruus ja All Stars -valinta.
• kolme NMKY:n kultaa ja neljä Pohjoismaiden mestaruutta.
• seitsemän aikuisten sarjan SM-kultaa, kaksi hopeaa ja neljä pronssia.
• kahdeksan Suomen Cup -mestaruutta ja kaksi hopeaa.
• viisi Pohjoismaiden mestaruutta.
• kolme Euroopan Mestareiden Cupin finaaliedustusta vuosina 1979, 1980 ja 1981. Finaaleissa valittu kahdesti All Stars -joukkueeseen.
• Turkin ammattilaiskautena Euroopan Cup -voittajien Cupin finaaliturnauksessa 1978 (4.).
• Turkin liigan mestari ja Cup-mestari 1978.
• valittu vuoden lentopalloilijaksi Suomessa 1977, 1978, 1980 ja 1981).^[1]
• valittu Suomen kaikkien aikojen pelaajien kuusikkoon.
• neljä vuotta ammattilaisena, joista kolme Italiassa (Modena jo Belluno) jo vuosi Turkissa (Istanbul).
• Italian Cup -hopea 1982.
• valinta Italian neljänneksi suosituimmaksi urheilijaksi 1985.
• valinta Italian kolmanneksi parhaaksi lentopalloilijaksi 1984.
• aktiiviuran aikana 26 nuorten ja 271 miesten maaottelua.

• 1972–1973 Kuopion NMKY
• 1973–1974 Kuopion Sale
• 1974–1976 Pieksämäen NMKY
• 1976–1977 Istanbul
• 1977–1981 Pieksämäen NMKY
• 1981–1982 Panini Modena
• 1982–1983 Pieksämäen NMKY
• 1983–1985 Damiani Belluno
• 1985–1986 Pieksämäen NMKY
• 1987–1989 Kuopion KuPS-Volley

• 1987–1990 Kuopion KuPS-Volley
• 1990–1991 Tornion Lentis -88
• 1991–1992 Poliisien Palloseura
• 1992–1994 Pallavolo
• 1994–1996 Näfels

• Kilpakenttien sankarit 2, Tammi 1993, s. 74–75
• Suuri Lentopalloteos 2, Rauno Liimatainen 1988, s. 46–53
• Parkkalin managerointi (Arkistoitu – Internet Archive)

• Sitaatteja aiheesta Jouni Parkkali Wikisitaateissa

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jouni Parkkali Wikimedia Commonsissa