PROFILPELAJAR.COM

Joukkorahoitus kuvaa tapaa tehdä yhteistyötä ja saada huomiota henkilöiden tai organisaatioiden hankkeille, joiden rahoittaminen tapahtuu keskenään verkostoituvien ihmisten avulla, yleensä internetin välityksellä. Joukkorahoitusta on käytetty monissa yhteyksissä katastrofirahoituksesta kansalaisjournalismiin, poliittisiin kampanjoihin, kulttuurihankkeiden ja startup-yritysten rahoittamiseen, elokuvien sekä vapaan lähdekoodin tietokoneohjelmien tuottamiseen.

Joukkorahoituksen idea on yksinkertainen. Hyväksi pitämäänsä hanketta voi tukea vaikka yhdellä eurolla. Kun näin tekee iso joukko ihmisiä, voidaan kerätä rahoitus valtavaankin hankkeeseen. Yleisö pääsee suoraan vaikuttamaan siihen, minkälaisia tuotteita tulee ja välikädet putoavat pois tuottajan ja yleisön väliltä, kuten monilla muilla aloilla on käynyt. Viraalihyväntekeväisyys on joukkorahoituksen näkyvä ulottuvuus

Joukkorahoitustyypit

Vastikkeellinen lahjoitus projektille tai hankkeelle. Vastike voi olla tuote, lahja tai palkinto mutta ei rahaa.
Vertaislainapalvelu (P2P Peer to Peer Lending). Vertaislainat ovat lainoja, jotka yksityishenkilöt myöntävät toisille yksityishenkilöille.^[1] Palvelun tarjoaa luotonvälittäjäyritys, joka perii välityspalkkioita lainan ottajilta. Välityspalkkion lisäksi lainan ottaja maksaa korkoa. Vertaislainojen välittäjäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä, eikä finanssivalvonta valvo toimintaa mitenkään.^[2] Lupia toimintaan ei tarvitse, koska vertaislainojen välittäminen ei ole pankkitoimintaa (luotonvälittäjä ei missään vaiheessa pidä rahoja hallussaan), eikä sijoitustoimintaa (lainasopimukset tehdään lainan antajien ja ottajien välillä).^[3]
Joukkotuottaminen (Crowd co-production). Projektiin tai yritykseen sijoittaminen, jolloin saa vastineeksi aikanaan aikaan saatavia tuottoja tai projektia voi tukea tilaamalla tuotteita ennakkoon.
Pääomitusperusteinen joukkorahoitus (Equity-based Crowdfunding). Mikro-investointi yksityiseen yritykseen tai yritys hankkii rahoitusta antamalla osakkeita vastineeksi. Samankaltainen kuin enkeli- tai VC-rahoitus (Venture Capital).

Ensimmäiset kolme vaihtoehtoa ovat henkilöiden ja organisaatioiden, niin tuottoja tavoittelevien kuin tavoittelemattomienkin, käytössä. Neljäs on ainoastaan yritysten käytössä.

Joukkorahoitusalustoja

Kickstarter on maailman suurin vuonna 2009 perustettu joukkorahoitusalusta. Jotta voi käynnistää palvelussa projektin, tulee tämän hetken sääntöjen mukaan täyttää Amazon Payments -edellytykset eli hankkeessa on oltava mukana Yhdysvalloissa tai Britanniassa osoitteen ja pankkitilin omaava henkilö.^[4] Kickstarterin avulla on kerätty 956 miljoonaa dollaria 55 000 projektiin, joita on tukenut 5,5 miljoonaa henkilöä (tilanne 25.1.2014).^[5] Yleisin Kickstarterin kautta kokoon saatu summa on tuhannen ja 10 000 dollarin välillä. Kautta aikojen eniten rahoitusta kerännyt projekti on Pebble E-Paper Watch, joka keräsi 10 miljoonaa dollaria.^[6]

Joukkorahoitus Suomessa

Suomen ensimmäinen vastikepohjaiseen joukkorahoitukseen keskittynyt alusta on Mesenaatti.me. Se aloitti syksyllä 2012 pilottiprojekteilla ja varsinainen palvelualusta avattiin heinäkuussa 2013. Mesenaatin kautta on rahoitettu muun muassa levyntekoprojekteja, uusia lehtiä ja tapahtumia kuten Kallio Block Party. ^[lähde? ]

Suomalaisiin joukkorahoitusalustoihin lukeutuvat muun muassa pääomitusperusteiseen joukkorahoitukseen keskittyvät Venture Bonsai, Invesdor ja Springvest. Venture Bonsai on Suomen ensimmäinen, vuonna 2010 perustettu osakepohjaiseen joukkorahoitukseen keskittuvät palvelu. Invesdor on tarjonnut joukkorahoituspalveluita startup- ja kasvuyrityksille toukokuusta 2012 alkaen.^[7] Invesdorin kautta on Suomessa sijoitettu 481 000 euroa (kesäkuu 2013).^[8] Kasvuvaiheen yleisöanteihin keskittyvä Springvest on toiminut vuodesta 2012 lähtien alun perin Kansalaisrahoitus -nimellä ja kerännyt joulukuuhun 2019 mennessä noin 96 miljoonaa euroa koko toimintansa aikana. Springvestin suurin rahoituskierros keräsi 4,9 miljoonaa euroa keväällä 2019. Vastaavasti suomalaisen Fellow Financen kautta voidaan sijoittaa lainapohjaisesti sekä yrityksiin että vertaislainoihin. Toukokuun 2018 alussa Fellow Financen kautta on sijoitettu yritys- ja kuluttajalainoihin yli 250 miljoonan euron edestä.^[9]

Joukkorahoitusprojekteja

Eräs menestyksekäs joukkorahoitusprojekti Suomessa on Wishbone.^[10] Wishbone-keksinnölle kerättiin rahaa Kickstarterin kautta. Hankkeen tavoite oli kerätä 10 000 Yhdysvaltain dollaria, mutta tavoite ylittyi reippaasti (1450 tukijaa, 29 858 dollaria).^[11] Myös elokuva Iron Sky toteutettiin osittain joukkorahoituksen avulla.^[12]

Suomessa pääomapohjaista joukkorahoitusta saaneisiin yrityksiin lukeutuvat muun muassa Climbstation-kiipeilyseinän kehittäjä Joyride Games Oy (64 000 euroa)^[13] ja panimoravintola Bryggeri Helsinkiä ylläpitävä Rakuuna Olut Oy (158 600 euroa).^[14] Molemmat yritykset keräsivät joukkorahoitusta joukkorahoituspalvelu Invesdorin kautta. Rakuuna Olut Oy on ensimmäinen suomalainen yritys, joka on avannut toisen joukkorahoituskierroksen ensimmäisen kierroksen onnistuttua.^[15]Esimerkkinä suuremman joukkorahoituskierroksen onnistumisesta on käyttäjiä palkitsevaa vuorovaikutteista tv- ja videomainontaa (tunnettu tavaramerkillä Flexvee) kehittävä Neonella Oy, joka keräsi Vauraus Suomi Oy:n toimeksiannosta 1,2 milj. euroa vuoden 2013 loppupuolella.|^[16]

Joukkorahoitus ja rahankeräyslaki

Joukkorahoitusprojektia suunnittelevan on hyvä ottaa huomioon Suomen rahankeräyslaki. Suomen laki ei salli yksityishenkilön keräävän vastikkeettomia lahjoituksia, vaan rahankeräykseen tarvitaan lupa viranomaisilta ja käytännössä vain yleishyödylliseen tarkoitukseen rahaa keräävä rekisteröity yhdistys voi sellaisen saada.^[17] Vuonna 2012 joukkorahoituksen avulla kustannettu ruotsin kielen oppikirja herätti poliisihallituksen kiinnostuksen juuri tästä syystä ja lopulta kerätyt rahat palautettiin.^[18] Suomessa palkintoihin perustuvan joukkorahoituskampanjan voi järjestää mikäli kampanja mukailee ennakkotilauskampanjan piirteitä: sijoitukselle tulee tarjota aina vastike, yleensä rahoitettavan tuotteen muodossa.^[19]

Sisäministeriön asettama työryhmä selvitti rahankeräyslain muutostarpeita vuonna 2012,^[20] mutta joukkorahoitusta koskevaa uudistusta lakiin ei näillä näkymin kuitenkaan ole tulossa.^[21]

Pääomapohjaiseen joukkorahoitukseen rahankeräyslaki ei kuitenkaan vaikuta, sillä sitä koskeva lainsäädäntö on Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen säätelystä johtuen samankaltainen koko Euroopassa.^[22]

Vastikkeellisen joukkorahoituksen laillistamisesta on tehty 10.02.2015 oikeusministeriön hyväksymä kansalaisaloite.^[23].

Joukkorahoituslaki astui voimaan syyskuun alussa 2016. Laki koskee sijoitusmuotoisen ja lainamuotoisen joukkorahoituksen tarjoamista.^[24]