Jotapianuksen lyöttämä Antoninianus. Arvopuolella Jotapianuksen kuva ja teksti IMP C M FR IOTAPIANVS AV (Imperator Caesar M. F. Ru. Iotapianus Augustus). Tunnuspuolella voiton jumalatar Victoria ja teksti Victoria Augustus.
Kapina oli saanut alkunsa ankarasta verotuksesta, ja oli suunnattu silloisen keisarin Philippus Arabsin veljeä Gaius Julius Priscusta vastaan. Priscus oli Rooman itäisten provinssien johdossa (rector Orientis) ja verottanut raskaasti provinsseja, mikä oli aiheuttanut vihaa häntä kohtaan. Aurelius Victorin ja Polemius Silviuksen mukaan kapina ei ollut sotilaallinen vallankaappausyritys, vaan pikemminkin paikallisten provinssien asukkaiden ja ylimystön nousu vastarintaan korkeita veroja vastaan.[3]
Nykyhistorioitsijoiden mukaan Jotapianus saattoi väittää kuuluvansa Emesasta lähtöisin olleeseen Severusten sukuun ja olleen sukua keisari Severus Alexanderille. Aurelius Victorin mukaan Jotapianus väitti olevansa sukua itse Aleksanteri Suurelle ja hänen nimensä muistuttaa Kommagenen kuningattarien nimiä (Jotape I ja II). Kommagenen kuninkaat, erityisesti Antiokhos I, väittivät olevansa Aleksanteri Suuren perillisiä. On mahdollista, että Jotapianus oli lähtöisin kuninkaallisesta kommageneläisestä suvusta. Varmaa on kuitenkin, että hän kuului paikalliseen aristokratiaan, mutta ei tiedetä missä asemassa hän oli ennen kapinaa.[3]
Jotapianuksen kapina tapahtui todennäköisesti Philippuksen hallintokauden lopulla. Zosimoksen mukaan kapina kukistettiin vielä Philippuksen kauden aikana mutta Aurelius Victor kertoo, että Jotapianusta ei vielä surmattu ennen kuin vasta keisari Deciuksen aikana. Kapinan tapahtumista on hyvin vähän tietoa. Tiedetään vain, että Jotapianuksen tappoivat hänen omat kannattajansa. On epäselvää, miten Philippus reagoi kapinaan. Zosimoksen mukaan hän joutui paniikkiin kuullessaan siitä, mutta tämä on luultavasti fiktiota. Loppujen lopuksi Jotapianuksen kapina ei ollut kovin vakava uhka valtakunnalle. Zosimoksen mukaan se pystyttiin kukistamaan helposti.[3]
Lähteet
Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto: Rooman keisarit. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4546-3
Bowman et al.: The Cambridge Ancient History XII, The Crisis of Empire, A.D. 193–337. Cambridge University Press, 2005. ISBN 978-0-521-30199-2(englanniksi)
