Josef Miklós (1901 – 1990) oli unkarilaissyntyinen Suomessa ja myöhemmin Ruotsissa asunut taidemaalari.[1]
Transsilvaniasta kotoisin ollut Miklós opiskeli Budapestin taidekorkeakoulussa 1925 ja PariisissaAcadémie Julianissa 1929–1930. Hän oli myös stipendiaattina Accademia Ungheresessa Roomassa. Miklós asui Suomessa vuosina 1931–1944 ja hän piti oman näyttelyn Salon Strindbergi8ssä 1937 sekä Budapestissa Salon Mübaratissa. Suomessa hän asui talvet Helsingissä ja retkeili kesäisin maalausmatkoilla Saimaalla, Raja-Karjalassa, Suomussalmella ja Paanajärvellä. Miklós osallistui kuudella työllä Venetsian biennaaleen vuonna 1940. Hän siirtyi vuonna 1944 Ruotsiin ja haki sieltä turvapaikkaa. Ruotsissa hänellä oli näyttelyitä muun muassa Galleri S:t Göranissa ja Drakenissa Tukholmassa vuonna 1977. Ruotsissa Miklós teki muun muassa 15 neliömetrin kokoisen öljytemperaseinämaalauksen Spångan siunauskappeliin ja 9 neliömetrin mosaiikkityön Färentunan kunnantalolle. Suomessa Miklósin töihin kuului ravintola Hungarian seinäfreskot Helsingissä. Hänen teoksiaan on Unkarin kansallisgalleriassa Budapestissa.[1]