Olearius oli hallelaisen superintendentin poika. Hän opiskeli Wittenbergissä ja valmistuttuaan toimi superintendenttinä Quefurtissa sekä ylihovisaarnaajana Hallessa ennen kuin hänestä tuli Querfurtin kenraalisuperintendentti 1664.[1] Vaikka hän oli puhdasoppisuuden kannattaja, hän oli tekemisissä pietismin perustajan Philipp Jakob Spenerin kanssa.[2]
Olearius kirjoitti virsiä, julkaisi paljon teologisia tutkimuksia ja hartauskirjoja ja oli kiinnostunut koululaitoksen kehittämisestä. Hänen suuri raamatunselitysteoksensa ja monet hartauskirjat saivat paljon lukijoita. Aikanaan hän oli tunnettu myös virsirunoilijana. Hän julkaisi laulukirjan 1671 Geistliche Singe-kunst, jonka yli 1 200 laulusta ja virrestä 302 oli hänen kirjoittamiaan.[3] Olearius kirjoitti virsiä nimenomaan jumalanpalvelusta viettävälle seurakunnalle.[2] Kuitenkaan Saksassa hänen virsiään ei ole käytössä kovin paljoa enää, Saksan luterilaisten kirkkojen virsikirjassa on neljä tekstiä.[4] Joitakin hänen virsitekstejään on tosin säilynyt mm. Johann Sebastian Bachin kantaateissa. Mm. kantaatit BWV 30, "Freue dich, erlöste Schar" ja BWV 129, "Gelobet sei der Herr, mein Gott",[5] joka pohjautuu virteen ”Nyt kiitän riemuiten”.
Virsi ”Nyt kiitos Jumalan” on myös Hengellisessä laulukirjassa (laulu 21), Helsingin katolisen hiippakunnan virsikirjassa ”Cantemus” (virsi 140)[6] sekä Advettikirkon laulukirjassa "Seurakunta laulaa" (laulu 21, 4. säkeistön käännös erilainen kuin muissa kirjoissa)[7].
Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi hänen virtensä, virsi 525 "Nyt kiitän riemuiten" (Ruots. Gustaf Ållon 1694, suom. August Ahlqvist 1866, uud. Niilo Rauhala 1984, virsikirjatyöryhmä 1997)
Lähteet
↑Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 502. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
↑Cantemus
Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja
Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta. Katolinen tiedotuskeskus ISBN 978-952-9627-71-4, 2012.
.png)
