Johannes Kastajan skiitta (kreik. Σκήτη Τιμίου Προδρόμου Μεγίστης Λαύρας, Skíti Timíou Prodrómou Megístis Lávras, rom. Prodromu, Sfântul Ioan Botezătorul, myös Johannes Edelläkävijän skiitta, Prodromoksen skiitta) on ortodoksinen Suuren lavran alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa. Se on Athoksen romanialainen Johannes Kastajalle omistettu skiitta, kun taas alueen toinen Johannes Kastajan skiitta on kreikkalainen.[2][3]
Johannes Kastajan skiitta oli alun perin kreikkalainen kelja. Se myytiin romanialaisille munkeille vuonna 1857, jolloin siitä tuli skiitta. Skiitta sijaitsee Suuren lavran ja Pyhän Kolminaisuuden skiitan välissä. Skiitan kirkko (kyriakon) on rakennettu vuonna 1866.[4]
Skiitassa noudatetaan kinobioottista kilvoittelutapaa.[3] Vuonna 2011 skiitassa oli 41 asukasta.[1] Skiitan kirjastossa on 130 käsikirjoitusta ja noin 5 000 painettua kirjaa, joista suuri osa romaniaksi.[4]
Lähteet
Aiheesta muualla