Johann Heermann

Johann Heermann

Johann (Johannes) Heermann, (11. lokakuuta 1585 Raudten, Glogau, Sleesia – 17. helmikuuta 1647 Lissa, Puola) oli saksalainen pappi ja virsirunoilija.

Heermann kävi koulua Fraustadissa ja Breslaussa ja opiskeli teologiaa Strasbourgin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen hän toimi pappina Göbenissä (nyk. Chobienia). Siellä hänen työtään hankaloittivat kaupungin tulipalo, rutto, 30-vuotinen sota, perheen kärsimykset ja vastauskonpuhdistus sekä oma kurkkusairaus. Hän joutui luopumaan työstään 1638, ja hän siirtyi Lissaan (nyk. Leszno), jossa hän myös kuoli.[1]

Virsirunoilijana hän sai vaikutteita Martin Opitzilta ja hänen runoudestaan. Häntä pidetään Saksan suurimpana virsirunoilija Martin Lutherin ja Paul Gerhardtin välissä.[2] Jo nuorena hän sai runoilijana julkista tunnustusta: 23-vuotiaana hänestä tuli poeta laureatus[3], kun keisari palkitsi hänet laakeriseppeleellä.[4] Hän oli muutenkin tunnettu kirjailija. Hänen virsiensä lähtökohta on usein vanhemmassa hartauskirjallisuudessa, joista tiedetään ainakin saksalaisen mystikon ja virsirunoilija Martin Mollerin ”Meditationes Patrum. Schöne, Andechtige Gebet, Tröstliche Sprüche, Gottselige Gedancken … Aus den heyligen Altvätern: Augustino, Bernhardo, Taulero, vnd andern, fleissig … zusammen getragen vnd verdeutschet“ (1584–91). Hänen virsiään on nimitetty lohdutusvirsiksi, ja hänen hurskauselämässään on selviä vaikutteita keskiajan mystiikasta.[2]

Virsi Herzliebster Jesu, was hast du verbrochen (1660).

Heermann on kirjoittanut yli 400 virttä. Useimmat virtensä hän kirjoitti vuosien 1630–1636 aikana. Ensimmäiset virtensä hän julkaisi kirjassa Devoti Musica Cordi, Haus- und Herzmusica. Toinen hänen keskeinen virsikirja oli vuonna 1636 ilmestynyt Sontags- und Fest-Evangelia durchs gantze Jahr auff bekandte Weisen gesetzt.[2] Monet hänen virtensä ovat edelleen käytössä niin protestanttisissa kuin katolisissa virsikirjoissa. Myös Johann Sebastian Bach on käyttänyt hänen virsitekstejään useissa kantaateissaan sekä Matteus- ja Johannes-passioissa. (Koraaliː "Herzliebster Jesu, was hast du verbrocheɲ".)[5]

Heermannin virret Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa

  • 71 Laupias Jeesus, minkä rikkomuksen (Herzliebster Jesu, was hast du verbrochen), suom. Johan August Gottlieb Hymander 1877, Samppa Asunta ja Niilo Rauhala 1984
  • 74 Jeesus, sinun vaivas kovat (Jesu, deine tiefe Wunden), suom. virsikirjaan 1701
  • 223 Oi Jeesus, armas ystävä (O Jesum du mein Bräutigam), suom. Elias Lönnrot 1874
  • 520 Oi hyvä Jumala (O Gott, du frommer Gott), suom. virsikirjaan 1701, uud. komitea 1880, 1984

Heermaninin virret Ruotsin kirkon virsikirjassa

  • 441 Jeesus, kärsit syvät haavat (Jesu, deine tiefe Wunden) Suom. v: n 1701 virsikirjaan, Anna-Maija Raittila 1999, uud. vk.-työryhmä 2001
  • 452 Laupias Jeesus, minkä vuoksi kannat (Herzliebster Jesu, was hast du verbrochen) Suom. Johann A. G. Hymander 1877 Uud. suom. Niilo Rauhala 1999
  • 545 Oi Jeesus, neuvoa nyt anon (Wo soll ich fliehen hin) Suom. v: n 1701 virsikirjaan Uud. suom. Pekka Kivekäs 1996

Lähteet

  1. ↑ Johann Heermann hymnary.org. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Palmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700. s. 290. Wessmans musikförlag AB Visby 2019 ISBN 978-91-877-1068-1, 2019. (ruotsiksi)
  3. ↑ poeta laureatus tieteentermipankki.fi. Viitattu 20.2.2020.
  4. ↑ 520 Oi hyvä Jumala virsikirja.fi. Viitattu 11.2.2020.
  5. ↑ Johann Heermann (Hymn-Writer) bach-cantatas.com. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla