Johan Gabriel Oxenstierna (19. heinäkuuta 1750 Västra Vingåker – 29. heinäkuuta 1818 Tukholma) oli ruotsalainen kreivi ja runoilija.[1][2]
Oxenstiernan äiti Sara Gyllenborg oli runoilija Gustaf Fredrik Gyllenborgin sisar, ja tämän perheessä Oxenstierna nuoruudessaan usein oleskeli. Hänen nuoruudenystäviään oli runoilija Gustaf Philip Creutz. Palveltuaan diplomaattiuralla hän tuli vuonna 1774 kamariherraksi ja liittyi Kustaa III:n hoviin, jonka juhlissa esitettiin hänen runojaan ja epigrammejaan. Hänet nimitettiin vuonna 1786 valtakunnanneuvokseksi ja tämän arvon lakatessa vuonna 1789 kuningattaren ylimarsalkaksi, 1792 valtakunnan marsalkaksi ja yleisten asiain valmistuskunnan jäseneksi.[2]
Oxenstiernan runot noudattivat ajan ranskalaista makusuuntausta ja olivat enimmäkseen opettavia tai ylistäviä. Niistä esimerkkejä ovat "Ode öfver Gustaf Adolfs död" ja "Hoppet". Hän julkaisi myös runoteokset Dagens stunder ja Skördarna sekä puheita ja runokirjeitä. Oxenstierna kutsuttiin Ruotsin akatemian jäseneksi akatemiaa perustettaessa.[2] Hän sai vaikutteita ruotsalaiselta runoilijalta Olof Bergklintiltä, joka oli hänen kotiopettajansa.[3]
Oxenstiernan runoja on antologiassa Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja.[4]
Suomennettuja runoja
Lähteet
- ↑ Lundström, Gösta: Johan Gabriel Oxenstierna Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 13.1.2025. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Oxenstierna, Johan Gabriel. Tietosanakirja, osa 7, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1915
- ↑ Bergklint, Olof Tietosanakirja osa 1, palsta 982, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
- ↑ Oxenstierna, Johan Gabriel, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 7.1.2021, viitattu 9.1.2021
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
