Ennen uraansa elokuvatarkastamossa Eriksson kirjoitti elokuva-arvosteluja muun muassa Hufvudstadsbladetiin, Nya Presseniin ja Elokuva-Aittaan.[5] Hänen elokuva-arvostelujaan on julkaistu teoksessa Epäilyksen varjo (1982).[4][2] Eriksson valittiin elokuvatarkastamon sensuurielimeen vuonna 1964 Raimo Hallaman kieltäydyttyä jäsenyydestä. Puheenjohtajaksi hänet valittiin kaksi vuotta myöhemmin.[5]
Eriksson oli helsinkiläisen elokuvakerho Studion perustajajäseniä, ja hän oli aktiivisesti mukana perustettaessa Suomen elokuva-arkistoa.[6] Hän sai vuonna 2007 Sodankylän elokuvajuhlien Viasat-palkinnon.[7]
Lähteet
↑Hällsten, Annika: Jerker A. Eriksson var cineast in i det sista. (Nekrolog.) Hufvudstadsbladet, 23.10.2019, s. 25. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 23.10.2019.
↑ abcdAlanen, Antti: Suomalaisen elokuvakulttuurin kummisetä. Helsingin Sanomat, 25.10.2019, s. B 14. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.10.2019.
↑Vem och vad: Biografisk handbok 1996, s. 102. Schildts, 1996. ISBN 951-50-0800-X
Engman, Max – Eriksson, Jerker A.: Vallankumouksen salamatkustaja: John Reed Suomessa. ((Mannen i kolboxen, 1979.) Suomentanut Timo Hämäläinen) Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11257-7
Eriksson, Jerker A.: Epäilyksen varjo: Elokuva-arvosteluja ja esseitä vuosilta 1951–1981. (Toimittanut Matti Salo. Suomentanut Risto Hannula. Suomen elokuva-arkiston julkaisuja, A:1) Helsinki: Valtion painatuskeskus – Suomen elokuva-arkisto, 1982. ISSN 0358-3643ISBN 951-859-270-5
Eriksson, Jerker A.: Flammande vildmark: Essäer om film. Helsingfors: Schildts & Söderströms, 2015. ISBN 978-951-52-3714-9
Hällsten, Annika: Att gå på bio är alltid fest. Hufvudstadsbladet, 28.6.2015, s. 26–27. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
Toiviainen, Sakari: ”Eriksson, Jerker (1931–2019)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 633. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
Eriksson, Jerker A. hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)